vahvasti läsnä tällöinkin. Hoitotyön johtaja asiantuntijana joutuu päivittäin pohtimaan eettisiä periaatteita ja arvojaan. Hänen tulee ymmärtää niin henkilökunnan kuin potilasasiakkaiden moninaisuutta ja erilaisuutta sekä konkretisoida organisaationsa missiota, visiota sekä strategiaa arkikielelle. Olen usein sanonut, että hoitotyön johtajalta edellytetään sarvikuonon nahkaa, mutta myös ymmärrystä hyvejohtajuudesta ja suurisieluisuudesta. Viimeksi mainitut ovat elämänmittaista oppimista eikä niissä tule koskaan valmiiksi. Joskus saattaa tunnistaa toisessa näitä ulottuvuuksia ja tällaisesta ihmisestä kannattaa pitää kiinni. Itselläni on useita kokemuksia nimenomaan vapaaehtoistyöntekijöiden hyvyydestä ja suurisieluisuudesta. Myös Peter Drucker tulosjohtamisen ”isänä” ja asiantuntijana keskittyi elämänsä loppupuolella juuri vapaaehtoistoiminnan tutkimiseen johtamisen näkökulmasta. Jokaisella johtajalla on erinomainen oppimisen paikka pohtia ja ymmärtää, mikä saa ihmisen tekemään hyvää ilman rahallista palkkiota ja sitoutumaan organisaatioon ilman työsopimuksia. Olen itse käyttänyt vapaaehtoistyöntekijöitä laadun osoittajina. Vapaaehtoistyöntekijät eivät ole palveluorganisaatiossa henkilökuntaa, vaan asiakkaita varten: he tuovat esille epäkohtia ja kysymyksiä ilman avuntarvitsijan tunnekuormitusta. Parhaimmillaan he toimivat myös avuntarvitsijoiden vertaistukijoina arjessa. Vapaaehtoistyöntekijät ovatkin johtajalle kullan arvoisia, mutta myös haasteellisia. Kun hoitohenkilökunta keskittyy potilasasiakkaisiin perheineen, tulee jonkun keskittyä vapaaehtoistyöntekijöihin ja heidän osaamisensa varmistamiseen ja heidän tukemiseensa. Kun siirrytään järjestelmä- ja työntekijälähtöisestä tuotantokulttuurista asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin, painottuu johtaminen näissä toimintakulttuureissa eri tavoin. Selviytyjä osaa yhdistää vaikuttavalla tavalla sekä prosessien tehokkuuden että laadun toimiviksi rakenteiksi ja lopputuloksesta kiittää niin veronmaksaja kuin palveluiden käyttäjä. Hoitotyön johtaja voi selviytyä. LÄHTEET: Hiidenhovi, H. 2001. Palvelumittarin kehittäminen sairaalan poliklinikalla. Väitöstutkimus. Tampere. Harmoinen, M. 2015. Arvostava johtaminen terveydenhuollossa. Väitöstutkimus. Tampere. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016, KEVAn tutkimuksia 1/2016. Helsinki Surakka T. 2006. Osastonhoitajan työ erikoissairaanhoidossa 1990-luvulla ja 2000-luvulla - toimivalta, vastuullisuus ja asiantuntijuus lähijohtajuudessa. Väitöstutkimus Tampere. –täydennyskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: Työntekijän eettinen kuormittuminen Hyvä asiakaspalvelutyö Hyvä asiakaspalvelutyön johtaminen Hyvä saattohoito Kuolevan asiakkaan ja omaisten kohtaamisen eettiset haasteet Hyvä työyhteisö Vanhustyön eettiset periaatteet Haastavasti käyttäytyvän asiakkaan eettinen kohtaaminen Täydennyskoulutusta myös työyhteisölle! Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.proet.fi toimisto@proet.fi
ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above