8 KHO:2016:193 Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Turvapaikka – Toissijainen suojelu – Mielivaltaisen väkivallan aste – Määritelmädirektiivi – Palautuskielto – Sisäisen paon mahdollisuus – Irak – Bagdad – Etelä-Irak Suomessa kansainvälistä suojelua hakeneen Bagdadista kotoisin olevan A:n valituksen johdosta oli ensin ratkaistava, oliko hänelle myönnettävä ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvapaikka. Kun edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyttyneet, asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko A:lle myönnettävä oleskelulupa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun toissijaisen suojelun perusteella. Asiassa oli tällöin ratkaistava, oliko Bagdadissa vallitsevan mielivaltaisen väkivallan aste saavuttanut niin korkean tason, että A sinne palautettuna henkilönä joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Turvallisuustilanne Bagdadissa oli viimeisten maatietoraporttien perusteella heikentynyt. Mielivaltaisen väkivallan ei kuitenkaan sellaisenaan ollut katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle sellaista vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadin kaupungista. Myöskään shiiataustaisten henkilöiden ei ollut maatiedon perusteella katsottava olevan Bagdadissa yksistään uskonnollisen identiteettinsä perusteella tällaisessa vaarassa. Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon Bagdadin yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien kollektiivisten seikkojen lisäksi hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Korkein hallinto oikeus totesi, että mitä paremmin hakija pystyy näyttämään toteen, että ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteilleen ominaisten seikkojen takia, sitä pienempää mielivaltaisen väkivallan astetta vaaditaan, jotta hän voisi saada toissijaista suojelua. Bagdadin turvallisuustilanteesta ja A:n henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen perusteella hänen ei katsottu olevan todellisessa vaarassa joutua Bagdadiin palautettuna kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Asiassa tuli lisäksi arvioitavaksi ulkomaalaislain 88e §:ssä tarkoitettu sisäisen paon mahdollisuus, koska Maahanmuuttovirasto oli katsonut, että A olisi Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen perusteella sinne palatessaan ulkomaalaislain 88a §:ssä (323/ 2009) tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä turvallisesta ja laillisesta matkustamisesta ja pääsystä Etelä-Irakiin esitetyn, Irakin eteläosan läänien yleistä turvallisuustilannetta koskevan maatietouden sekä A:n henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen. Tämän perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n oli voitu edellyttää turvautuvan sisäiseen pakoon Etelä- Irakiin. Suomen perustuslaki 9 § 4 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla Euroopan unionin perusoikeuskirja 18 ja 19 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi) 2 artikla d ja f alakohta, 8 artikla sekä 15 artikla c alakohta Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-465/07, Elgafaji, ja C- 285/12, Diakité Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot 23.8.2016 (J.K. ym. v. Ruotsi), 3.4.2014 (A.A.M. v. Ruotsi), 27.6.2013 (S.A. v. Ruotsi) ja 28.6.2011 (Sufi ja Elmi v. Yhdistynyt kuningaskunta) Ulkomaalaislaki 87 § 1 momentti, 88 § 1 momentti, 88a § (323/2009) 1 momentti, 88d §, 88e § ja 147 § KHO:2016:194 Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Turvapaikka – Toissijainen suojelu – Mielivaltaisen väkivallan aste – Määritelmädirektiivi – Palautuskielto – Irak – Bagdad Suomessa kansainvälistä suojelua hakeneen Bagdadista kotoisin olevan A:n valituksen johdosta oli ensin ratkaistava, oliko hänelle myönnettävä ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitettu turvapaikka. Kun edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyttyneet, asiassa oli seuraavaksi arvioitava, oliko A:lle myönnettävä oleskelulupa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun toissijaisen suojelun perusteella. Asiassa oli tällöin ratkaistava, oliko Bagdadissa vallitsevan mielivaltaisen väkivallan aste saavuttanut niin korkean tason, että A sinne palautettuna henkilönä joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Turvallisuustilanne Bagdadissa oli viimeisten maatietoraporttien perusteella heikentynyt. Mielivaltaisen väkivallan ei kuitenkaan sellaisenaan ollut katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle sellaista vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, joka edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä pelkästään sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Bagdadin kaupungista. Myöskään sunnitaustaisten henkilöiden ei ollut maatiedon perusteella katsottava olevan Bagdadissa yksistään uskonnollisen identiteettinsä perusteella tällaisessa vaarassa. Toissijaisen suojelun myöntämisen edellytyksiä harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon Bagdadin yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvien kollektiivisten seikkojen lisäksi hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Korkein hallinto oikeus totesi, että mitä paremmin hakija pystyy näyttämään toteen, että ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vaara koskee juuri häntä hänen henkilökohtaisille olosuhteilleen
Momentti | 2017 No1
To see the actual publication please follow the link above