Korppi (Corvus corax) Korppi asuttaa lähes koko maata vaikka se on perinteisesti mielletty asutusta karttavaksi erämaalinnuksi. Sitä on vainottu vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta nykyään vaino on harvinaisempaa ja laji onkin rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella. Viime vuosikymmeninä yhä suurempi osa korpeista on rohkaistunut pesimään hyvin lähelle ihmisasutusta. Korpin runsastumista ovat edesauttaneet myös kaatopaikkojen tarjoama ravinto. Korppeja tapaa pesivänä myös tunturiylängöiltä 153 sekä saaristosta. Korpin pesimäkanta vahvistui, ilmeisesti pääasiassa vainon vähenemisen myötä, kaksinkertaiseksi vuosina 1950–80. Kasvu on jatkunut senkin jälkeen. Yhdistetty linja- ja pistelaskenta-aineisto vuosilta 1983–2010 paljastaa korppimäärien runsastuneen noin kolmanneksella. Nykyinen koko maan kannanarvio on noin 21 000 paria. Esiintyminen Lajin varhaisista pesinnöistä on niukalti tietoa, mutta korpin tiedetään pesineen jo 1980-luvulla Enonsaaressa. I Lintuatlaksessa korpin parimääräksi arvioitiin kaupungissa 1–3 paria ja se havaittiin 4 ruudussa. Nykyinen parimäärä arvio on 4–6 paria ja korppi havaittiin 25 ruudulta. Lajin voi havaita aivan ydinkeskustankin taivaalla, sillä korpit liikkuvat laajalla alueella. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above