Kottarainen (Sturnus vulgaris) Kottaraisen levinneisyys keskittyy maan eteläpuolikkaaseen. Vielä 1970-luvulla kottaraista esiintyi sangen monella alueella Lapissa, mutta nykyään tämän linnustomme yhden ankarimmin taantuneen lajin levinneisyysalue on supistunut selvästi etelämmäksi. Kottaraisen pääasiallista pesimäympäristöä ovat viljelysmaiden pihapiirit ja lehtipuumetsiköt, taajamien ja omakotitaloalueiden pihapiirit sekä myös muut suhteellisen avoimet ympäristöt. Kottarainen pesii useimmiten pönttöön tai luonnonkoloon. Maaseudulla kottarainen suosii laitumia, karjapihoja ja navetoiden liepeitä, joilta löytyvä lanta ja matalakasvustoinen nurmi tarjoavat runsaasti 154 hyönteis- ja lieroravintoa. Maamme kottaraiskanta oli vahva vielä noin 30– 40 vuotta sitten, jolloin pesimäkannan kooksi arvioitiin lähes puoli miljoonaa paria. 1970-luvun puolivälin jälkeen kanta kuitenkin romahti erittäin rajusti. Taantuman on eteläsuomalaisessa peltomaisemassa tehdyissä tutkimuksissa osoitettu johtuvan karjatalouden vähenemisestä maatalouden tehostumisen ja yksipuolistumisen myötä. Tärkeimpien ruokailumaastojen eli laidunten ja karjapihojen nopean ja mittavan vähenemisen myötä kottaraisen poikastuotto väheni merkitsevästi ja tätä myötä koko maan kannankehitys kääntyi laskuun. 2000-luvun lopun arvio maassamme pesivien kottaraisten parimäärästä on noin 80 000 paria. Etelä-Suomessa tehtyjen peltolintujen kartoituslaskentojen perusteella kanta on 2000-luvun aikana kuitenkin ilahduttavasti osoittanut runsastumisen merkkejä ja nykykannan koko saattaa olla jo lähes 100 000 paria. Esiintyminen Lahden seudulla parhaita kottaraisalueita ovat Mukkulan Kahvisaaren, Alasenjärven ja Kujalan alueet. I Lintuatlaksessa laji tavattiin 45 ruudussa (26 varmaa) ja sen parimääräksi arvioitiin 70 pesivää paria. II Lintuatlaksessa laji tavattiin 49 ruudusta (18 varmaa pesintää) ja parimäärä arvio on nykyisellään noin 30–40 paria. Lajin pesivien parien määrä Lahdessa on puolittunut atlasten välillä, vaikka muutos ei näykään havaintoruutujen kokonaismäärien muutoksessa. Huomioita Vanhempi lintuharrastajapolvi muistelee että laji oli vielä 1960- ja 70-luvuilla sangen runsas ”jokapaikanlaji” ja harvassa olivat ne omakotitalojen pihapiirit, joissa laji ei olisi pesinyt. Paikoin kottaraiset kärsinevät myös pesäkolojen puutteesta ja Lahdenkin kantaa voitaisiin todennäköisesti avittaa pöntöttämällä lajin parhaita esiintymisalueita. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above