YLLÄPITO ALKAA SUUNNITTELUSTA Esko Halmesmäki työskentelee korjausrakennus-päällikkönä Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksessa. Hän tietää, miten ylläpitoon valmistaudutaan ja korjausrakentamisen riskejä taklataan. Miten korjausrakentamisessa tulisi ottaa huomioon ylläpidon kannalta tärkeät asiat? Kaikkien hankeosapuolten tulisi ymmärtää niin uudis- kuin korjaushankkeissa, että prosessi ei lopu siihen, kun kohde on rakennettu ja luovutettu käyttäjille. Erityisen tärkeää on huo-mioida eri suunnittelualat siten, että kaikki toimivat hyvin yh-teen ylläpidon kannalta. Se miten ylläpitovaiheessa onnistu-taan riippuu useimmiten siitä, miten hanke on suunniteltu. Tilaajan tai rakennuttajan pitää antaa suunnittelulle läh-tötiedot, joissa on huomioitu ylläpitoon vaikuttavat tekijät – omat resurssit tai palvelujen saatavuus huomioiden. Kannat-taako esimerkiksi kiinteistöön suunnitella uusimpia automaat-tisia järjestelmiä, jos niiden ylläpito voi tulla ylivoimaisek-si eikä järjestelmästä saada kaikkia hyötyjä irti? Ainakin on varmistettava, että ne ovat testattuja ja toimivat muiden kiin-teistön järjestelmien kanssa yhteen. Rakentamisen aikaisille testauksille tulee järjestää tarpeeksi aikaa ennen kuin kiin-teistö KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 9 luovutetaan. Onko kokemuksenne mukaan elinkaarimalli ongel-mallisempi korjaus- kuin uudisrakennushankkeissa? Ylläpidon kannalta ei ole merkittäviä eroja, koska siihen vai-kuttavat tekijät lyödään aina lukkoon jo suunnitteluvaihees-sa. Niitä ei voida muuttaa tai parantaa rakennusvaiheessa il-man suuria lisäkustannuksia. Korjaushanke on kuitenkin siinä mielessä haastavampi, että tilaajan tulee antaa kattavat lähtötiedot kohteesta, mutta ne perustuvat pääsääntöisesti kiinteistössä tehtyihin kunto-arvioihin ja kuntotutkimuksiin. Rakenteiden kuntotutkimuk-set tehdään yleensä pistokoeluonteisesti, mikä voi aiheuttaa kustannusriskin rakennusvaiheessa. Sen takia on erittäin tärkeää, että tilaaja pystyy tekemään kattavat tutkimukset, jotka myös pitävät paikkansa, ennen elinkaarihankkeiden kilpailutusta. Nämä tutkimustulokset pitää antaa urakkakilpailuun osallistuville tietoon. Uudisrakennushankkeissa riskit ovat helpommin hallit-tavissa, koska suurimmat riskit liittyvät yleensä tilaajan an-tamiin tontin pohjan lähtötietoihin. Mitä jatkosuunnitelmia Espoolla on elinkaarihankkeiden suhteen? Tällä hetkellä on kilpailutusvaihe menossa Viherlaakson kou-lun ja lukion sekä Kirstin koulun ja päiväkodin elinkaarihank-keiden suhteen. Tarkempia päätöksiä ei ole jatkosta lyöty täy-sin lukkoon, mutta alustavasti suunnitelmissa on ollut Laaja-lahden ja Tuomarilan koulun elinkaarihankkeet. Kaisa Salminen Heikki Kekäläinen pitää myönteisenä kehityksenä, että perinteisten kokonaishintaisten urakoiden ja niitä koskevien tarjouskilpailujen ”halvin voittaa” -ratkaisujen rinnalle ja ti-lalle on tullut uusia toteutusmuotoja. Elinkaarimallin lisäk-si hän mainitsee erikseen allianssin, joka hänen mielestään tosin sopii yksinomaan suuriin kohteisiin. – Lisäksi, jos allianssin periaatteita lähtisi soveltamaan elinkaarihankkeisiin, siinä korostuisi luottamus ihan eri ta-valla kuin tavanomaisissa toteutushankealliansseissa, jois-ta Suomessa on vaihtelevia kokemuksia, Kekäläinen toteaa. EROJA LÄHINNÄ PALVELUN LAADUSSA Kouluissa monesti kulminoituvat sisäilmaongelmat juonta-vat usein siihen, että 1960- ja 1970-luvuilla vallalla oli nyky-näkökulmasta heikosti perusteltuja rakennusohjeita. Niiden tarkka noudattaminen on johtanut siihen, että rakenteet tur-meltuvat ennenaikaisesti ja sisäilman laatu pilaantuu. Nyt on vielä vallalla tavoite maksimaaliseen energiatehokkuu-teen ja sisäilmapulmat helposti kärjistyvät. Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu tekevät tutkimusyhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa sel-vittääkseen muun muassa sitä, tehostaako elinkaarimalli pyrkimyksiä lisätä energiatehokkuutta ja parantaa sisäil-man laatua. Tutkimuksessa on selvitetty käyttäjien tyytyväisyys ja si-säilman laatu kuudessa elinkaarikoulussa ja verrattu tuloksia kaupungin itse hoitamissa kouluissa todettuihin tuloksiin. – Merkittävällä tavalla toteutusmuodon vaikutus näkyi oikeastaan vain siinä, millä tavoin koulussa työskentelevi-en toimenpidetoiveet toteutettiin. Elinkaarikouluissa pienet toiveet toteutettiin viipymättä, kun taas rakennuttajan eli kunnan ylläpitovastuulla olevissa kouluissa korjaustoimia joutui odottamaan pidempään, kertoo tutkija Pertti Pasa-nen Kuopion yliopistosta. RAKENTAVASTI – Kaupunkien oma osaaminen ei enää riitä erikoistekniikoihin, Jaakko Mentunen sanoo.
2016 Korjausrakentaminen | No4.pdf
To see the actual publication please follow the link above