tointeihin, hän korostaa. Vaasassa pyydetään luvan liitteenä ”Korjausrakentamisen energiaselvitys” -kaavaketta täytettynä ja tässä on suosi-teltu käyttämään esimerkiksi pääkaupun-kiseudun valmista kaavakemallia. INFORMAATIO-OHJAUSTA LISÄTÄÄN Muutkin kaupungit ovat lisänneet ohjeis-tusta. Kajaanissa levitetään jo kohteen en-nakkoneuvotteluissa lainmukaisen, ter-veellisen rakentamisen tietoa sekä omis-maan 16 | KORJAUSRAKENTAMINEN informaatio-ohjausta. Jo nyt löytyy ministeriön verkkosivuilta tuoretta tietoa ja ensi vuonna valmistuu julkaisu ”Korjausra-kentamisen parhaat käytännöt”, jossa valo-tetaan vaatimustasoa parempia ratkaisuja. KONKREETTISIA KANNUSTIMIA TULOSSA? Neljän ministeriön yhteistyönä on hahmo-teltu myös pitkäjänteisiä ja ennakoitavia ta-loudellisia kannustimia. Niiden on ajatel-tu kannustavan energiatehokkuuden nos-toon yli vaatimustason. Kannusteiden vie-lä puuttuessa rakennusvalvonnan ohjaus näyttää toimivan. Palaute siitä, että tarkastajat vaativat lii-kaa tutkimuksia tai tarkkoja suunnitelmia, paljastaa Eveliina Tackettin mielestä usein tilanteen, että suunnitelmia ei ole tehty. – Tavoitteenamme on herätellä huomaa-maan, että kuntotutkimukset ja suunnitel-mat tehdään sen vuoksi, että saavutettai-siin onnistunut lopputulos, ei viranomai-sia varten. Kauhajoen rakennustarkastaja Pasi Lassila korostaa, että kustannusten ohella myös käyttömukavuus on pientalojen kor-jauksissa tärkeä ohjaava tekijä. – Pelkästään tavanomaisillakin ratkai-suilla parannetaan usein riittävästi tilan-netta, hän huomauttaa. AURINKOPANEELEITA EI TÄLLÄ ERÄÄ EDUSKUNTATALON KATOLLE Uusiutuvia energiantuotantomuotoja halutaan edistää, mutta se ei ole aina helppoa – ei edes eduskunnassa. Kansanedustajien remonttiryh-mä on vaatinut aurinkopaneeleja Eduskuntata-lon katolle, mutta niitä ei tällä erää tule. Eduskunnan kiinteistöjen remontti alkaa olla loppusuoralla. Projektinjohtourakoitsija Lemminkäiseltä kerrotaan, että heillä oli projekti aurinkosähkön käyttöönotoksi, mutta kattomaailma on haastava jo tekniikan asen-tamisen puolesta. Myös museaaliset rajoitteet tulivat vastaan. Sähköäkin tulee Helsingissä hiilenpolton oheistuotteena. Aurinkopaneeleita ei sen takia asenneta Eduskuntatalon katolle. Projektinjohtaja Hannu Peltosen mukaan päärakennuksen katolle on kyllä mahdollisuus tulevaisuudessa sijoittaa aurinkopaneelit, jos joku niin päättää. Tällä hetkellä on meneillään vain aurinkopaneelisuunnittelu Pikkuparla-mentin katolle. Remontti on venynyt muun muassa edus-kuntatalon talotekniikan oletettua huonom-man kunnon vuoksi. Tuloksena on Peltosen mukaan kuitenkin kohtalaisen yhtenäinen talotekninen järjestelmä. – Huoltokustannuksien uskotaan sen ansiosta pysyvän kurissa ja huoltotoimenpitei-den yksinkertaistuvan. Tästä olemme hieman ylpeitäkin. Tarkkaa arviota lopullisesta kokonaisenergi-ankulutuksesta ei Lemminkäiseltä uskalleta antaa, koska ilmanvaihto-, lämmitys- ja jääh- dytysjärjestelmien tasapainotus vie monta vuot-ta. Järjestelmäkin on melko monimutkainen. – Kaukojäähdytyksen käyttöönotto lisää energiankulutusta, mutta toisaalta pääraken- nuksessa ei ollut aikaisemmin lämmön talteenottoa. Se kompensoi lisäystä niin, että kokonaisenergiankulutus ei ainakaan nouse, to-detaan. Energiatehokkuutta parantavat myös lämmöneristeiden uusiminen, ikkunaremontti ja vanhojen valonlähteiden vaihto energiate-hokkaampiin, Peltonen täydentää. Myös Eduskuntatalon vesikatto oli luultua huonommassa kunnossa. Työmaan valvoja Indepron Jari Hakala kertoo, että vesikaton kotelovälipohjia jouduttiin desinfioimaan eris-tystöiden yhteydessä, koska 85 vuotta vanhat muottilaudat olivat paikoin kostuneet. – Pääasiallisena puhdistusmenetelmänä olemme käyttäneet hiekkapuhallusta – vain kostuneita rakenteita ja märkätiloja desinfioi-tiin. Hiilihappojään puhallustakin kokeiltiin, mutta se aiheutti liikaa pölyä. Pölynhallinta on ollut ylipäätään tärkeässä roolissa – kosteu-denhallinnan sijaan pitäisikin alkaa puhua olosuhdehallinnasta, Hakala toteaa. Kaisa Salminen ENERGIAKORJAUKSET tajille että toteuttajille. Verkosta löytyvät asetuksen vaatimukset muutostilanteille ja lisäksi lähetetään sähköpostitse tietoiskuja. Kajaanissa neuvotaan muitakin hyviä käytäntöjä asiakkaita tavatessa. – Esimerkiksi linjasaneerauskohteessa ahtaisiin keittiöihin ja kylppäreihin tulisi soveltaa uusinta tekniikkaa. Lisäksi kan-nattaa rakentaa remontin yhteydessä tila-järjestelyillä toimivampia asuntoja, Allan Mustonen muistuttaa. Ympäristöministeriökin pyrkii paranta- Välipohjan eristystöitä. Joonas Aula/Eduskunta
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above