KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 7 H Y VÄ S I S Ä I L M A S T O J A E N E R G I AT E H O K K U U S RAKENTAVASTI SOVITAMMEKO SISÄILMASTON JA ENERGIATEHOKKUUDEN KARHUJEN VAI SUSIEN TAPAAN? Julkisessa keskustelussa on viime ai-koina tuotu esiin huoli sisäilmaongel-mien yleistymisestä, kun energiate-hokkuusvaatimukset kiristyvät. On-ko esitetty huoli turha? EU-tason energiadirektiivin käyttöön-oton takia Suomessa uusitaan parasta ai-kaa rakentamiseen liittyviä määräyksiä. Uusissa kommenttikierroksella olevissa määräysluonnoksissa esitetään Suomen kansallinen tulkinta vuoden 2020 lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) vaati-muksista uudisrakentamiselle. Jatkossa energiatehokkuuden tavoi-tearvoja ollaan kiristämässä, mutta var-sinaisesta tiikerin loikasta ei voida puhua. Luonnoksien mukaiset tavoitteet voidaan toteuttaa jo yleisesti käytössä olevalla tek-nologialla. Se voidaan tehdä myös kustan-nusoptimaalisesti, koko rakennuksen elin-kaari huomioiden. On huomattava, että Suomessa yleises-ti käytössä oleva sisäilmastoluokitus on muuttanut suunnittelun tavoiteasetan-nan, mikä on nostanut sisäilmaston laa-tua erityisesti toimitiloissa. Niissä vuok-ralaiset usein äänestävät jaloillaan, jos si-säolosuhteet täyttävät vain määräysten mi-nimitason. Myös korjausrakentamisessa on on-nistuttu yhdistämään hyvä sisäilmasto ja energiatehokkuus. Mistä siis johtuu huoli sisäilmaongelmien yleistymisestä? INTEGROITU SUUNNITTELU TÄRKEINTÄ Itse uskoisin, että suurin ongelma on ny-kyisin prosessien toimimattomuus. Toi-mintaa vaivaa siiloutuminen ja kokonai-suuden hallinnan puute. Poteroista ei on-gelmia ratkaista, vaan rakennuksiin liit-tyvien isojen energia- ja sisäilmastohaas-teiden ratkaisu vaatii kaikkien osapuolien saumatonta yhteistyötä. On päivän selvää, että sisäilmaongel-man ratkaiseminen edellyttää eri alojen yh-teistyötä, missä rakennusfysiikka-, sisäil-makemia-, terveysvaikutus- ja ilmanvaih-toasiantuntemus pitää yhdistää. Vastaavasti lähes nollaenergiaraken-nuksiin (nZEB) liittyviä haasteita pitää ratkoa arkkitehtien, rakennesuunnitte-lun ja talotekniikka-alan kanssa yhdessä. Lisäksi integroidussa suunnittelussa, mikä on kaikkein tärkeintä, yhdistetään sisäil-masto- ja energia-asiat toisiinsa. Pelkkä hyvä suunnittelu ei kuitenkaan riitä vaan suunnitelmien mukainen toimin-ta pitää varmistaa rakennus- ja ylläpitopro-sessien aikana. Erityisen tärkeitä vaiheita ovat vastaanotto ja takuuajan tarkastuk-set, joilla voidaan varmentaa järjestelmi-en toimintaedellytykset. HUOMIO VAIPPAAN JA ILMANVAIHTOON Hyvää sisäilmastoa pidetään jatkossakin keskeisenä lähtökohtana eikä sisäilmaston laatua sallita heikentää energiatehokkuu-den nimissä. Tulevaisuuden haasteiden ratkaisuun tarvitaan kuitenkin nykyistä toimintavar-mempia ja kustannustehokkaampia tuottei-ta, järjestelmiä ja palveluita, joita tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla tulee kehittää. Tä-hän digitaalitekniikka tarjoaa osaltaan kei-noja säätää ja seurata talotekniikkajärjes-telmien toimintaa sekä rakenteiden kuntoa. Myös korjausrakentamisessa voidaan parantaa samanaikaisesti sekä energiate-hokuutta että sisäilmastoa. Vaipan raken-neratkaisujen tulee olla silloin rakennusfy-sikaalisesti teknisesti toimivia ja turvalli-sia. Ilmanvaihtoratkaisuissa on huomioita-va paitsi tehokas poistoilman lämmön tal-teenotto, myös puhaltimen sähkönkulutus ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttö. OLEMMEKO KARHUJA VAI SUSIA? Isoihin haasteisiin voidaan reagoida eri tavalla. Eläinmaailmassa karhut ja sudet valitsevat kovin erilaiset strategiat talven tuloon ja niukkaan ravintoon. Karhut me-nevät talviunille ja toivovat, että herätes-sään keväällä ravintoa on taas saatavilla. Arvokkaan ravinnon pitämiseksi kehos-sa karhut tekevät vielä pihkatupin perä-aukkoon, jotta kallis ravinto ei ennen ai-kaisesti karkaa ulos. Sudet taas saalistavat kesällä, kun ravin- toa on runsaasti, yksinään. Mutta heti han-kalan talviajan tullessa ne lyöttäytyvät lau-maksi, jossa ne yhdessä saalistaen takaa-vat yhteistoiminnalla ravinnon saannin. Koko rakennus- ja kiinteistöalan haas-teiden ratkaisuissa meidän pitää päättää, valitsemmeko karhun strategian ja odo-tamme, että kyllä ne ongelmat itsestään ratkeavat – vai pitäisikö kuitenkin valita susien yhteistoiminnan strategia. Eli olem-meko karhuja vai susia? On varsin toden-näköistä, että isot alan haasteet eivät itses-tään katoa. Ar ti kkelin k i r joi t taja on tekniikan tohtor i Risto Kosonen, joka nimi tet ti in Aalto- yl iopis ton LVI-tekni ikan profes sor ik si 1 .9.2015. Kososen tutkimus- ja opetus työn keskiös sä ovat s isäilmasto, talotekniset jär jestelmät ja rakentamisen energiatalous. A iemmin hän on va stannut muun muassa Halton-konsernin tutkimus- ja kehi tystyöstä. Pelkkä hyvä suunnittelu ei kuitenkaan riitä vaan suunnitel- mien mukainen toiminta pitää varmistaa rakennus- ja ylläpitoprosessien aikana.
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above