KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 5 Energiatehokkuus ja muut asumis-tason nostoon liittyvät parannuk-set ovat helposti jääneet jalkoihin putkiremonttien suunnittelussa. räykset tunnetaan paremmin ja tason pa-rannuksiakin toteutuu. Noin 10–30 prosen-tissa korjauskohteita on asetuksen mää- räyksillä vaikutusta suunnitelmiin. ENERGIAPARANNUS MUUN REMONTIN YHTEYDESSÄ Oulussa suurin muutos on ollut se, että ra-kennuttajat ovat joutuneet perehtymään tarkemmin energia-asioihin ja energia-korjausneuvojalla on riittänyt töitä ohjaa-misessa. – Useimmiten korjaajat ovat huoman-neet, että energiatehokkuuden huomiointi tusta kasvattavat myös aurinkopaneeleil-la saavutettavat säästöt. Liike- ja toimisto-rakentamisessa ammattilaiset osaavat ot-taa elinaarikustannukset huomion päätök-senteossa. KUSTANNUKSET OHJAAVAT SUUNNITTELUA Käytännössä kustannukset ohjaavat usein suunnittelua. Kajaanin kaupungin LVI-tar-kastaja Allan Mustonen arvioi, että hei-dän alueellaan vain runsaassa 10 prosen-tissa laajoja remontteja pyritään energiate-hokkuustason nostoon ja joka neljännessä se tapahtuu vain osittain. – Lopuissa kunnostaminen jää entisel-le tasolle. Taloyhtiöissä se on yleisin rat-kaisu ja toki usein riittää. Omistajia kun kustannukset tuppaavat ohjaamaan vain riman niukkaan ylitykseen. Ammattimais-ten isännöitsijöiden ollessa mukana mää-korjausten yhteydessä ei ole kallista ja ta-kaisinmaksuajat ovat kohtuullisia. Kustan-nuksia laskiessa muistutamme, että ener-giakorjauksen hinnaksi tulee laskea vain muutenkin tehtävä korjauksen ylimenevä osa, joka energiatehokkuuden parantami-seen tarvitaan, kertoo Tackett. Myös lupa-arkkitehti Juha Jääskeläinen Vaasasta kertoo energia-asioiden olevan yhä enemmän esillä lupavaiheessa. Korjaus- hankkeeseen ryhtyvien hän arvioi yleen-sä aidosti haluavan parantaa energiatehok-kuutta. Joskus lähtötilanne on kuitenkin sellainen, että se ei ole ihan helppoa. – Ylisuorittamistakin toisaalta tapah-tuu ja rakennuttajan tulisikin voida ver-tailla saavutettavaa etua suhteessa inves- TALOYHTIÖT VASTAAN ENERGIAYHTIÖT Energiatehokkuuden toteuttamista korjaus-hankkeissa hidastaa Firan Sami Kokkosen arvion mukaan kaupunkien energiayhtiöiden kaukolämpöä tukeva asenne. – Kun kerrostaloihin rakennetaan elinkaari-kustannusten kannalta edulliset maalämmön tai lämmön talteenottolaitteet, nousee kauko-lämmön yksikköhinta heti kummasti. Todellis-ten tuotantokustannusten mukaisesti ei näytä hinnoittelu toimivan. Kunnalliset lämpöyhtiöt sanovat olevansa energiatehokkuuden puolel-la, mutta arkipäivänä tilanne on päinvastainen, Kokkonen harmittelee taloyhtiöiden puolesta. Paikallisten energiayhtiöiden hinnoitteluun ei ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen ota kantaa, koska se ei kuulu minis-teriön toimialaan. Hän muistuttaa, että sopi-muksen ehdot kannattaa selvittää etukäteen, koska maalämmön ja lämmön talteenoton vaikutukset sekä kiinteistön että energiayhtiön kannalta ovat suuria. Viime vuonna valmistunut VTT:n selvitys kertoo kaukolämmön kulutuksen vähene-vän hyvin merkittävästi, kun kaukolämpöön liitettyyn kiinteistöön asennettaan lämmön talteenotolla varustettu poistoilma–lämpö-pumppujärjestelmä. – Yleensä korkean rakennusasteen kau-kolämpöjärjestelmien tehokkuus heikkenee lämpöpumppujen yleistyessä suurissa määrin. Uusien ratkaisuiden käyttö on kuitenkin järke-vää, jos siten energiaa kokonaisuudessa kuluu vähemmän, Kauppinen pohtii. Istuntosali saa luonnonvalon pyöreästä lanternimai-sesta kattoikkunasta, jota kuvassa remontoidaan.
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above