"ONGELMIA AIHEUTTAVAT KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN LISÄKSI ILMAVUODOT, RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALIEN KEMIALLISET PÄÄSTÖT, PÖLYT JA KUIDUT." täisi ottaa huomioon jo rakennuksen ja tilojen suunnitteluvaiheessa. Haluamme sitä kautta edistää hyvää sisäilmaa ja toisaalta helpottaa huollon ja ylläpidon laadukasta toteutusta, Korpi summaa. Yksi ylläpidon kehittämiskohteista on sisäolosuhteiden jatkuvatoiminen seuranta ja sen jalostaminen kiinteistöhuollon toimenpiteiksi. Yli 90 prosenttia Senaatin kohteista on etävalvonnassa. KORJAUSVELKA KASVAA Maamme julkisissa rakennuksissa merkittävät kosteus- ja homevauriot ovat Anne Korven mukaan yleisiä. Toimistoissa niitä on 2,5–5 prosentissa kerrosalasta; kouluissa ja päiväkodeissa luku on 12–18 prosenttia ja hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia. Lukuarvot perustuvat Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisuun 1/2012*). Hän arvelee, että sisäilmaongelmien ilmituloon on osaltaan vaikuttanut käyttäjien lisääntynyt sisäilmatietoisuus. Tämän vuoden Sisäilmastoseminaarissa 38 | KORJAUSRAKENTAMINEN esitettiin kuntapuolen rakennusten tilannetta: korjausvelka kasvaa edelleen ja erityisesti suurissa kunnissa sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä ei ole ainakaan kääntynyt laskuun. Sisäilmaongelmia aiheuttavat vauriot esiintyvät yleensä kahdessa tai useammassa rakenneosassa tai tekijässä, joten yksittäisen rakenneosan korjaaminen ei riitä ongelmien ratkaisemisessa. – Virheitä tehdään rakentamisaikana, huolto- ja kunnostuspuoli jäävät jälkeen tavoitteistaan tai sitten ilmanvaihto ei vain toimi kuten pitäisi. Ongelmia aiheuttavat kosteus- ja homevaurioiden lisäksi ilmavuodot, rakennus- ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt, pölyt ja kuidut. Myös epäsopivat lämpö-, akustiset ja valaistusolosuhteet voivat aiheuttaa sisäympäristöön yhdistyvää oireilua, Anne Korpi luettelee. HOMEET ERIKOISALANA Tohtorinväitöskirjansa Anne Korpi teki homeiden haihtuvien aineenvaihduntatuotteiden terveysvaikutuksista eli käytännössä homeen hajusta. Asiasta hän puhuu edelleen mielellään ja ihmettelee, miksi osassa rakennustyömaita betonielementit jätetään vieläkin suojaamatta yläosastaan. Silloinhan sadevesi pääsee valumaan villojen joukkoon. – Jos rakennusala toimisi nykyisten kosteusmääräysten mukaisesti, ei kosteus ja sisäilmaongelmia esiintyisi nykyisessä laajuudessa. Positiivisena havaintona on mainittava työmaiden suojausten yleistyminen. Hyvään lopputulokseen on mahdollista päästä, jos noudatetaan ohjeita. Onnistuneitakin rakentamishankkeita on. Korpi painottaa kiinteistöhuolto- ja siivouspalvelujen yhteyttä sisäilmaolosuhteisiin; näille on asetettava sisäilmastoon kytkettyjä laatutavoitteita. – Senaatti onkin panostanut oman henkilökunnan sisäilmakoulutukseen. Myös kiinteistönhuolto- ja siivoustyötä tekevälle henkilöstölle on laadittu yhdessä palvelutuottajien kanssa materiaalia ja pidetty omia sisäilmakoulutuksia, Korpi toteaa. AINA EI HOME HAISE Rakennuksessa voi olla kosteus- tai homevaurio, vaikka homeen hajua ei aistita. Joskus välipohjia korjattaessa vastaan tulee orgaanisia täytemateriaaleja, kuten sahajauhoja, sammalta ja kuitusementtilevyjä eli toja-levyjä ja niissä mikrobeja. – Usein keskustallaan, pitäisikö tällaiset materiaalit poistaa peruskorjaushankkeen yhteydessä, jos ne eivät ole vielä aiheuttaneet minkäänlaisia ongelmia. Mikrobiriskien takia ne yleensä tulee poistaa, mutta suojelunäkökulman huomioimisen vuoksi muidenkin korjausvaihtoehtojen selvittäminen on tarpeen, Korpi painottaa. Joskus jotakin vaurioitunutta rakennetta ei edes voida purkaa. Silloin se on puhdistettava ja varmistettava käsitte- HENKILÖ
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above