d ENERGIAMÄÄRÄYKSET ENERGIATEHOKKUUS TULKINNAT VAIHTELE VAT Rakennusvalvonta voi tulkita Energiamääräykset velvoittavat nykyisin myös korjaus- rakentajia, mutta niiden toimeenpano on herättänyt paljon kysymyksiä. Miten tiukasti energiatehokkuutta vaaditaan ja riittääkö rakennusvalvonnassa osaamista? Teksti: Kaisa Salminen Kuvitus: Kati Salminen 10 | KORJAUSRAKENTAMINEN määräyksiä eri tavalla paikkakunnasta riippuen. – Toivottavasti päälinjoista oltaisiin kuitenkin yhtä mieltä, Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy sanoo. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonta on myöntänyt Rakennuslehden mukaan VVO:lle poikkeusluvan olla asentamatta vesimittareita, koska niille ei ole tarvetta. YLE:n mukaan vesimittarit olivat tammikuussa 2014 jopa 30 000 asunnossa tyhjän panttina. Niitä ei käytetty asuntokohtaisen laskutuksen perusteena, koska sitä ei vaadita määräyksissä, laskutus koetaan hankalaksi ja etäluenta kalliiksi. Petri Pylsyn mielestä nyt olisi tärkeää miettiä, miten energiatehokkaita toimenpiteitä rahoitetaan ja miten riskiä jaetaan eri osapuolten kesken, jos luvattuja energiataloudellisia parannuksia ei synnykään. – Itse olen huomannut, että päätöksen teko voi olla yllättävän helppoa, jos itse energiatehokkaiden toimenpiteiden rahoituskustannukset pystytään kattamaan energiakustannuksissa syntyvillä säästöillä, eikä asumiskustannuksissa ole niiden takia nousupaineita. LAAJA-ALAISIA KEHITYSTARPEITA Määräykset liittyvät luvanvaraiseen korjaamiseen silloin, kun on mahdollista parantaa energiatehokkuutta ja annetut tekniset, toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot toteutuvat. Haettaessa joustoa taloudellisin perustein rakennuksen omistajan pitää pystyä osoittamaan energiatehokkuutta parantavan toimenpiteen kustannustehottomuus rakennusvalvonnalle. – Se tapahtuu asiantuntijan tekemän, nykyarvomenetelmään perustuvan kannattavuuslaskelman avulla. Asuinrakennuksissa tarkasteluaikajänne on lähtökohtaisesti 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta. Rakennusvalvontaan kannattaa olla aina yhteydessä jo hankesuunnitteluvaiheessa, Pylsy korostaa. Eri osapuolia on askarruttanut, riittääkö rakennusvalvonnassa osaamista ja onko sitä ehditty päivittää. Oulun rakennusvalvonta on Pylsyn mielestä hyvä esimerkki siitä, että ohjeistuksia on tehty niin pientalo kuin taloyhtiöpuolelle. "YLE:n mukaan vesimittarit olivat tammikuussa 2014 jopa 30 000 asunnossa tyhjän panttina. Niitä ei käytetty asuntokohtaisen laskutuksen perusteena."
Korjausrakentaminen | 2014 • 3
To see the actual publication please follow the link above