Luukut auki 2020-luvun lapsille Sosiaalitoimen sähköiset asiointipalvelut Lahtelaiset voivat tehdä sähköisesti toimeentulo-tukihakemuksen ja toi-meentulotuen jatkohakemuk-sen sekä vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluhake-muksen ja vammaispalveluha-kemuksen. Sosiaalitoimen Omapalve-lun kautta asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta lähettää hakemuksia viranomaiselle. Omapalvelun kautta asiakas voi seurata, koska hänen hakemuk-sensa on otettu käsittelyyn ja näkee päätösajankohdan. Myös paperilla toimitettujen hake-musten käsittelytilannetta voi seurata Omapalvelun kautta. Hakemukseen tarvittavat liit-teet voi myös lähettää sähköi-sesti. Omapalvelun käyttämiseen tarvitaan internet-yhteys sekä henkilökohtaiset verkkopankki-tunnukset tai mobiilivarmenne. Tämän vuoden aikana Omapal-veluun on tulossa mahdolli-suus, jossa asiakkaalle määrätty edunvalvoja, huoltaja tai asiak-kaan itsensä määrittämä asian-hoitaja voi tehdä sähköisen ha-kemuksen asiakkaan puolesta. www.lahti.fi > Sähköinen asi-ointi > Palvelutarjotin A-Ö > Pal-velutarjotin. fi > Perhe- ja sosiaa-lipalvelut. Urheilukeskus, joskus 1980-luvun loppupuolella. Joku on sopivasti unohtanut sen luukun auki. Vain muutama askel tikapuita pitkin ja pää-semme kaverini kanssa sisälle. Eteenpäin, askelma kerrallaan. Oho, tämäkin ovi on näköjään auki. Kyllä! Olemme näköjään onnistuneet kiipeämään legendaarisen suurmäen hui-pulle reittiä, jonka olemassa olosta meillä ei aiemmin ollut mitään tietoa. Hyppy-rin nokan alta vauhtimäen sisälle ja sieltä edelleen portaita pitkin ylös! Takaisin maan kamaralle ehdittyämme jostakin ilmestyy vihaisen oloinen vahti-mestari. Ehdimme kuulla, että luvatto-malla retkellä olimme olleet, ennen kuin olimme luikkineet kuuloetäisyyden ulko-puolelle. Nykylapset, älkää tehkö perässä. Vahti-mestarit, muistakaa sulkea luukut. Ikivanhan rötökseni tunnustus toimii elävänä esimerkkinä siitä, kuinka ne kaik-kein ikimuistoisimmat kotipaikkakuntaan liittyvät lapsuuskokemukset saattavat syn-tyä hyvinkin yllättävissä tilanteissa. Lapsi katselee ympäristöään aina tavalla, jota aikuiset eivät koskaan osaa täysin en-nakoida. Eivät edes urheilukeskuksen vah-timestarit. Myöhemmällä iällä tätä kaupunkia on tullut tarkasteltua lasten kaupunkina pa-rista muustakin näkökulmasta. Reilun kymmenen vuoden ajan olen harjoitel-lut isänä oloa ja siinä roolissa tutkinut jäl-leen Lahden tarjoamia virikkeitä uudella tavalla. Ilokseni olen huomannut, että tämän päivän lahtelaisille lapsille monet luukut ovat auki, noin vertauskuvallisesti sanot-tuna. Harrastusmahdollisuuksia löytyy joka makuun, lasten tapahtumia ilahdut-tavan paljon, koulujen opetustarjonnassa edelleen hyviä valinnan mahdollisuuksia. Mikä olennaisinta, kaikki tämä runsas tar-jonta on Lahden kokoisessa kaupungissa aina kohtuullisen matkan päässä kotoa. Siinä yhdistelmä, jota ei monelta muulta paikkakunnalta tässä maassa löydy. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että täällä kaikki olisi täydellistä. Sen olen saa-nut huomata myös kolmannessa roolis-sani, paikallista päätöksentekoa työkseni seuraavana toimittajana. Jokainen silmät ja korvat auki pitänyt kaupunkilainen tietää homekouluista, säästöjen vaikutuksista lapsiperheiden palveluihin ja muista vastaavista huolen aiheesta. Kiistatonta todellisuutta, joka ei sormia napsauttamalla muuksi muutu, vaikka strategiapapereissa olisi kuinka hienoja lapsiystävällisyyttä korostavia is-kulauseita. Vastaavien ongelmien kanssa painitaan kuitenkin muuallakin. Kyse onkin nyt siitä, miten haluamme tulkita nykyisten Lahden lasten mehukestien tunnelmaa. Ovatko mukit puoliksi tyhjiä vai puoliksi täynnä? Jos valitsemme optimistisemman vaih-toehdon, näemme mahdollisuudet ja tar-tumme niihin. Lahdelle on luukku auki todellisena lapsiperheiden kaupunkina. Kaikkien meidän lahtelaisten aikuisten tehtävänä on luoda puitteet, joiden avulla jokainen lapsi sitten luo omanlaisensa, yllättävänkin tulkinnan Lahdesta lasten kaupunkina. Tapahtuu se sitten Unicef-vuoden teemapajassa, kaupunginorkes-terin Hei me sävelletään -projektissa tai epämääräisissä luukkuseikkailuissa. Nykyisessä isän roolissa sitä vain toi-voo, että nykypolvi tekee omat tulkin-tansa fiksummalla ja turvallisemmalla ta-valla kuin jotkut meistä 80-luvun lapsista. Tommi Berg Kirjoittaja on kaupunkilehti Uuden Lahden päätoimittaja, joka osallistui lehden perustamisen aikoihin Saksalan Tuomikadun ja Pajukadun väliseen käpysotaan. Teksti: Heli Ranta Viime syksynä julkaistu Nettineuvola-sivusto on saanut lahtelaisilta posi-tiivisen vastaanoton. Sivustolta löytyy paljon hyödyllistä tietoa raskauden ehkäisystä, lapsen odotuksesta ja lapsen kasvusta ja kehityksestä. Nettiterkalta on pyydetty apua esimerkiksi raskauden ehkäisyyn, lasten ruokailuun ja hoitoon sekä neuvolapalvelui-hin liittyviin kysymyksiin. Net-tineuvolan sivuilla käy päivit-täin kolmisenkymmentä kävi-jää. Palveluista kerrotaan asiak-kaille neuvolakäynneillä. – Nettipalveluista on tullut kiitosta myös ulkomailla asu-vilta perheiltä, jotka ovat voi-neet käyttää palveluita ja saa-neet avun sivuston kautta, ker-too osastonhoitaja Taina Ylä- Soinimäki. Asiakkailta on saatu paljon hyviä kehitysideoita, joita py-ritään toteuttamaan mahdol-lisuuksien mukaan. Seuraava Nettineuvolan kehityskohde on Facebook-sivun perustaminen ja avaaminen kevään aikana. Avoneuvolan vastaanotolle ilman ajanvarausta Äitiys- ja lastenneuvoloiden asi-akkailla on käytössä avoneuvo-lapalvelu ilman ajanvarausta. Se toimii keskiviikkoisin kello 9.00–10.00 Ahtialan, Keskus-tan, Launeen ja Metsäkankaan neuvoloissa. Avoneuvolan vastaanotolla hoidetaan muun muassa neu-voloiden kasvukontrollit, roko-tukset, ajanvaraukset sekä neu-vontaa ja ohjausta. Jokaista asi-akasta kohden on kymmenen minuutin vastaanottoaika neu-volan terveydenhoitajalle. Avo-neuvola ei ole tarkoitettu lap-sen sairauden hoitoon, vaan se tapahtuu omalla lähiklinikalla. www.lahti.fi/nettineuvola Lahden UNICEF-kaupunkivuosi 2014 oli yhdessä tekemistä Lahden UNICEF-kaupunkivuosi 2014 oli täynnä toimin-taa maailman lasten hyväksi. Kaupunkivuosi raken-tui ensisijaisesti eri toimijoiden järjestämistä iloisista tapahtumista kaikenikäisille, lapsista ikäihmisiin. Mitä kaikkea UNICEF-kaupunkivuoteen sitten sisältyikään? - 108 tapahtumaa - Lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlavuosi ja koko kaupunki liputti Lasten oikeuksien puolesta; - sen kunniaksi 1000 päiväkoti-ikäistä tanssijaa pyörähteli Sibeliustalossa - Lasten juhlaviikolla 30 eri tapahtumassa 5000 kävijää - UNICEF-konsertissa Ristinkirkko täynnä viimeistä istuinsijaa myöten - Kaupunkivuoden Facebook-sivuilla 962 tykkääjää - 320 Unelmien koulun –julistetta kaupunkivuoden julistekilpailuun - lähes 70 000 euroa UNICEFin Schools for Asia -ohjelmaan, jolla tuetaan Aasian 11. maassa lasten koulunkäyntiä Kiitos kaikille kaupunkivuoteen eri tavoin osallistuneille! Tästä jatketaan yhteistä tekemistä lasten hyväksi ja puolesta Lapsiystävällinen kunta –mallin mukaan. Nettiterkka auttaa 14
2015Kaupunkilainen_No1
To see the actual publication please follow the link above