"Täysosuma" Järvelän Peltotielle tehdään kevytväylä Kärkölä MARJA-LIISA AIDANTAUSTA Kärkölän kunta rakentaa kevytväylän Järvelän Peltotien varteen. Lisäksi väylän ja asutuksen väliin tulee istutuksia. Peltotie on Järvelässä lähellä Kesoilin huoltoasemaa. Seudun tiejärjestelyjä joudutaanmuuttamaan, koska läheisen maantie 295: n jaLahden-Riihimäen kantatien liittymään valmistuu marra> kuussa laaja eritasoristeys ramppeineen. Huoltoaseman ja maatalouskaupan pihaan ei muutosten jälkeen pääse enää samalla tavoin kuin nyt, vaan Peltotien alkupään kautta. Lähistön asukkaat ovat olleet huolissaan, että liikenne vaarantaa heidän lastensa turvallisuuden. Kunnanhallitus päätti maanantaina parantaa turvallisuutta rakentamalla kevytväylän Peltotien asutuksen puoleiselle laidalle. Asiointivuoro saattaa loppua Kärkölän kunnanhallitus saattaa lopettaa asiointivuoron, joka kulkee tiistaisin ja torstaisin Järvellistä Uudenkylän, Ojalan, Marttilan ja Hongiston kautta takaisin Järvelään. Kotipalveluun uusi auto Kunnanhallitus antoi sosiaalilautakunnalle luvan käyttää kotipalveluauton vaihtoon 90 000 markkaa rahoja, jotka valtio on antanut kunnalle kahdesta kuolinpesästä vanhustenhuollon kehittämiseen. Kärkölän kunnan kotipalveluhenkilöstöllä 011 ollut käytössään kaksi autoa, joista toinen on kuitenkin reistaillut. Sen sijaan kunnanhallitus ei äänin 6-3 (1 äänesti tyhjää, 1 oli poissa) antanut sosiaalilautakunnan pyytämää 45 000 markan summaa yhdeksän matkapuhelimen hankkimiseen. Puhelimia oli toivottu kotipalvelun henkilökunnalle. Äänestyksessä vähemmistöön jääneet kannattivat viittä matkapuhelinta. Kunnanhallitus jätti vielä maanantaina pöydälle noin kahden miljoonan markan suuruisen lisätalousarvioehdotuksen, koska seuraavassa kokouksessa haluttiin saada selvitys sosiaalitoimen rahatilanteesta. Pöydälle jätetyssä budjettiesityksessä oli suurin yksittäinen lisäys arvonlisäveron palautusten takaisinperimään ehdotettu 1,7 miljoonaa markkaa. Vastaavasti suurin tuloerä oli 1,2 miljoonaa markkaa valtionosuuksia. ETELÄ SUOMEN SANOMAT 7 keskiviikkona 28.9. ja torstaina 29.9. Tuoretorilta Lihamestareilta Luutonta sonnin rintaa 53.50kg Kotimaista puolukkaa 19.80kg Lantut, porkkanat, puna- o rrt ka UsShaviiPaleet 29.80kg ja Sysmän perunat vlÖUkg Tuoreet nr\ Leipapisteesta porsaan talouskyljykset 39.80kg f™hen kulkunmytar HerkkuKeittiöstä mm 4.9okpi Paistouunistamme Sinuhen vattuviinerit Juustoherkut s.9okPi Saarioisten konsulentilta - kaalikääryleet 5-haarainen pallokruunu j Jjf 42.50 veriohukkaat 36.50 23.50» 19.80-, Meressä kasv. supenor kirjolohi kokon. - punajuurisalaatti Säävarauksella Rinnakkaislääkkeiden käyttö säästäisi 170 miljoonaa valitsee kalliin lääkkeen Lama tai Kunnanhallitus päätti tarkkailla matkustajamääriä vielä lokakuun loppuun saakka ja jos kulkijoiden luku ei lisäänny, vuoro lopetetaan. Kesän jälkeen autossa on ollut vain 1-2 matkustajaa, kun vielä keväällä kulkijoita oli keskimäärin 4-5. .isäksi oli ehdotettu sosiaalitoimelle lasten kotihoidon tukeen 380 000 ja toimeentulotu keen 440 000 markkaa enemmän kuin tämän vuoden varsi naisessa budjetissa oli arvioitu. Helsinki ERJA VAINIKKA-HOWARD Palkkaleikkauksista Suomalaiset maksavat lääkkeistään enemmän kuin olisi välttämätöntä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna halpojen rinnakkaisvalmisteiden kauppa käy Suomessa sangen huonosti. Käytännössä vain tulehduskipulääkkeitä ja antibiootteja valitessaan suomalaiset valitsevat halvan vaihtoehdon. Sitä vastoin esimerkiksi verenpainelääkkeiden halpoja vaihtoehtoja ei juuri myydä. Halpojen vaihtoehtojen osuus vaihtelee, lääkeaineesta riippuen, yhdestä prosentista vähän yli kymmeneen prosenttiin myynnistä. Kaikkiaan viime vuonna avohoidossa myytiin halpoja rinnakkaisvalmisteita noin 565 miljoonalla markalla. Kela on laskenut, että halpoihin vaihtoehtoihin siirtymällä suomalaiset voisivat säästää lääkekuluissa 170 miljoonaa markkaa vuodessa. ei, suomalainen merkintä tätä varten. Halpojen vaihtoehtoisten lääkkeiden listalla on tällä hetkellä 159 lääkevalmistetta, muun muassa antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä javerenpainelääkkeitä. Uudistuksen tavoitteena oli hillitä alati kasvavia lääkekustannuksia. Vaihdetaan vain ei sopua Orimattilan terveyskeskuksessa Orimattila TEUVO PIRHONEN jos potilas vaatii miseen. Paikallisjärjestöt odottavat asiassa keskusjärjestöjen kannanottoja tai mahdollista Orimattilan terveyskeskus- valtakunnallista ratkaisua. kuntayhtymän henkilökunta ei suostu ensi vuonna palkkaleikkauksiin. Terveyskeskuksen ammattijärjestöt ja virkamiesjohto neuvottelivat palkoista tiistaina. Neuvotteluja oli esittänyt kuntayhtymän hallitus, joka kokoaa parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Neuvotteluissa olivat mukana kaikki terveyskeskuksen ammattijärjestöt Tehy, Super. Akava, Kunta-alan unioni ja KTN. Järjestöt ilmoittivat yksimielisesti, etteivät ne tässä vaiheessa ole valmiita säästösopimusten teke- Vuosi sitten kuntayhtymä ja henkilöstö solmivat sopimuksen, jonka perusteella henkilökunnalle maksettiin yksi kolmasosa lomarahasta. Maksamatta jäänyt osa korvattiin kuudella vapaapäivällä. Säästöjä kuntayhtymän talousarvioon ovat vaatineet kuntayhtymän jäsenkunnat ja varsinkin suurin osakas Orimattila. Pakkakustannukset ovat talousarvion käyttötalouden suurin menoerä. Pakkoihin kuluu noin kaksi kolmasosaa käyttömenoista. Käytännössä lääkärit kuitenkin ovat määränneet halpaa rinnakkaislääkettä ainoastaan silloin, kun potilas ehdottomasti on näin vaatinut. Syyksi siihen, että suomalaiset lääkärit eivät määrää potilailleen lääkkeiden halpoja rinnakkaisvalmisteita dosentti Timo K I a u k k a Kelasta arvioi muun muassa sitä, että halpoja valmisteita markkinoidaan vähemmän kuin alkuperäisvalmisteita. Lääkärit eivät siksi tunne niitä. Yleensä rinnakkaislääkkeiden ominaisuuksia ei sitä paitsi ole tutkittu hoitokokeiluissa suomalaisilla potilailla. Lisäksi avohoidossa jatketaan yleensä sairaalan määräämän valmisteen käyttämistä. Sairaa- Viime vuodesta lähtien on lääke voitu apteekissa vaihtaa halvempaan, jos reseptissä on Hartikan voi olla. Niiden imeytymisominaisuudet voivat esimerkiksi poiketa alkuperäisvalmisteesta. Liikalääkitystä vähennettävä Lääkkeiden halpojen rinnakkaisvalmisteidenkauppa käy Suomessa kehnosti. Reseptejä kirjoittavat lääkärit eivät tunne niitä riittävän hyvin, ja potilaatkin vieroksuvat joskus tusinalääkkeen leimaa. loiden lääkevalikoimaan halvat rinnakkaisvalmisteet eivät toistaiseksi kuitenkaan kuulu. "Myös monet apteekit ovat suhtautuneet penseästi rinnakkaislääkkeen käyttöönottoon - pieneneehän niiden myyntivoitto kun siirrytään halvempaan lääkkeeseen",Klaukka epäilee. Monille potilaillekin halvemmassa rinnakkaislääkkeessä on ikävä "tusinalääkkeen" leima. Aivan asiallisiakin syitä rinnakkaislääkkeiden hylkimiseen "Voitelulla" ei vaikuteta lusti yli 3 (XX) lääkevalmistetta. Jokaisella lääkärillä on näiden joukosta oma, paljolti mutupohjainen lääkerepertoaarinsa. Kaikkia nimikkeitä ei kukaan voi hallita", pohtii terveyskeskuslääkäri Kari Eskola lääkärien lääkkeenvalintaperusteita. Vaikka rinnakkaisvalmisteita myydään vähän, ovat ne dosentti Klaukan mukaan hintakilpailua synnyttämällä silti säästäneet kymmeniä miljoonia markkoja suomalaisten lääkelaskusta. Alati kasvavia lääkekustannuksia vastaan tehokkain keino olisi kuitenkin jättääresepti kokonaan kirjoittamatta aina kun se on mahdollista. Etenkin vanhusten liikalääkitystä tulisi vähentää ja turhia lääkehoitoja purkaa. "Esimerkiksi puolet antibioottilaskusta voitaisiin säästää, jos siirryttäisiin määräämään niitä tanskalaisten ohjeistojen mukaisesti", Klaukka pohtii. Lääkkeetön, elintapojen muutokseen perustuva hoito 011 usein sitä paitsi tehokkain. Repertoaari syntyy jo opiskeluaikana. niistä syystä lääketehtaat pitävät aktiivisesti yhteyttä alan opiskelijoihin. "Suomessa on myynnisrä rei- "Potilaan etu kulkee kuitenkin aina ennen lääketeollisuuden etua, eikä lääketehtaiden harjoittamalla 'voitelulla' ole vaikutusta lääkärin valintoihin", hän vakuuttaa. "Laman myötä sekin on sitä paitsi muuttunut varsin asialliseksi." Ikävämpiäkin vaikutuksia lamalla on ollut. "Laman myötä monet lääkehoitoa tarvitsevat ihmiset ovat oma-aloitteisesti pienentäneet annoksiaan; pitäneet välipäiviä ja vitkuttaneet reseptin uusimista", terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki pahoittelee. Keskiviikkona syyskuun 2X. päivänä 1994 Mäntsälän kunnanhallituksen lausunto itäradasta ei menestyisi henkisissä kilpailuissa. Lausunnossa esitetään pääradan kunnostamista, vaikka päärata ei missään kohdin kulje lähelläkään Mäntsälää. Lisäksi Mäntsälän kautta kulkevan oikoradan ei uskota tuovan Mäntsälälle juuri mitään hyötyä. Mäntsälän valtuusto keskusteli maanantaina lausunnosta, mutta ei voi siihen puuttua, vaikka sillä olisi, kuten lienee kunnanjohtajallakin, hieman eri näkemys. Oikorataa varten tarvitaan kaavavaraukset ennen kuin asutuksen lisääntyminen tekee radan sijoittamisen vielä vaikeammaksi. Varsinaiset itäratavaihtoehdot odottavat aikaa parempaa. Puhe näinä aikoina puhe Savonradan tarpeellisuudesta onkin hirtehishuumoria. Helsingistä pohjoiseen päin tarvitaan jo lisää raidekapasiteettia ja paineita lisäisi entisestään Vuosaaren sataman toteutuminen. Kolmas raide aiotaan rakentaa Keravalle tai Järvenpäähän ja edelleen oikorata Lahteen. Toinen vaihtoehto olisi kolmannen raiteen rakentaminen Riihimäelle jakorkeatasoisen perusparannuksen tekeminen Riihimäen-Lähden radalle. Mäntsälän kunnanhallitus kehottaa korvaamaan itäradan rakentamisen Järvenpään Lahden moottoritien rakentamisella. Viimeinen uusi ratapätkä rakennettiin kuitenkin 20 vuotta sitten Kostamukseen ja sekin pelkästään työmaata varten. On siis jo korkea aika saada myös joitakin oikoratoja. Keravan/Järvenpään-Lahden oikorata on perusteltu siitäkin syystä, että Lahti pyrkii lisäämään entisestään vuorovaikutusta Helsingin kanssa ja matka Helsinkiin on Riihimäen kautta noin 130 kilometriä. Toki Lahdesta olisi sen jälkeen helppo rakentaa suora yhteys edelleen Savoon. Helsingin Pietarin matka taittuisi Lahden kautta vain parikymmentä minuuttia hitaammin kuin toisena vaihtoehtona pidettyä itäistä rantarataa pitkin. Mäntsäläkin haluaa kehittyä Helsingin talousalueen imussa. Rautatie synnyttää nauhakaupunkeja ja vahvoja keskustoja. Tästä on Helsingin Tampereen rata mahtava esimerkki. Kiskoliikenne on nykyaikaa ja varsinkin Lahden, Mäntsälän ja Helsingin välisillä etäisyyksillä ainut vaihtoehto joukkoliikenteen kehittämisessä. Autolla ajaminen Helsingin niemelle tulee jatkossa vuoren varmasti edelleen vaikeutumaan ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi silloin ajaminen autolla puolimatkaan ja loppumatkan kulkeminen junalla. Sitä paitsi monilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta tai haluakäyttää autoa. Mäntsälä 011 valitettavasti monien väylien pirstoma, mutta rautatie on vielä pakko sietää, koska se on ruuhka- Suomessa välttämätön ja ainoa liikenneväline, joka tuo Helsingin mahdollisuudet ja palvelut mäntsäläläisten ja lahtelaisten saataville. VEIKKO NIEMI 5S KOTIMAA PLAFONDIT: 1. Liuia 0 31 cm valkoisena, mustakrominatai messinkisenä 149,- I.Elcxi 050cmIx 60 \v 159,- 3. UUTUUS! Plafondi 3220,0 30 cm 2x60 W mänty tai tammi 395,- Pöytävalaisin 199,- HerkkuSokos KE 28.9. TARJOAMME Grillattu Jtr* Qf\ paahtokylki fO>OU^ 500 jatkuvasti edullista mrr, Nami Nami -vanukkaat >4 AA 120 g (15.83 mk/kg) I.^Upr Rainbow -kalapuikot A AA 250 g (15.60 mk/kg) Oi«/Upk Saarioisten ateriakastik- <4A AA keet 390 g (27.95 mk/kg) Uncle Bens -riisi 4 A AA _ _ 1 kg | o.s2Upkt A O Makaroni-jauhelihalaatikko *+Orkg Kikkoman -soijakastike AJt AA 0.51 (69.80 mk/l) Currysilakat 38rkg „ . , " «SÖÖSa Päijänteen siikaa Savustettu kirjolohi . . . QA tai. Kotimainen Justmanni JJ. kg • .. Mummon muusi-jauhe _ _ _ 5/A »*7wPkt Savusiika-„ ... , p-Q 210 g (47.14 mk/kg) talonpoikaissalaatit Ruotsalainen Rovasti /1Q Tkg Savustettu meriahven puna-ahven - ja makrilli JjL. -JL JL \w/ JL »V/ Vta-X BONUSTA Palvelemme ke-pe 9-20 la 9-16 su 2.10. 10-16 TO 29.9. TARJOAMME Grillatut Ai| AA broilerin siivet 24.50 s 28.80 49.50^ 34.50.
Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994
To see the actual publication please follow the link above