Page 6

Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994

ZKOTIMAA Lääninhallitus korotti Liipolan ala-asteen oppilaan käytösnumeroa Hämeen lääninhallitus on ratkaissut harvinaisen valituksen ja nostanut lahtelaisen Liipolan ala-asteen entisen oppilaan käytösarvosanan seiskasta kahdeksikoksi. Ratkaisu tulkitsi kahden numeron pudotuksen liian kovaksi, koska kyseinen oppilas oli ennen ala-asteen viimeistä todistusta saanut aina yhdeksikön tai kympin. Poika ei ole enää samassa koulussa, sillä hän on siirtynyt yläasteen puolelle. Valittaja, pojan äiti, kummasteli kahden numeron pudotusta kerralla. Hänen mukaansa opettaja ei ollut kertaakaan ottanut kotiin yhteyttä häiriöitten takia. Opettajan mukaan pojan käytös muuttui häiritseväksi usein epäonnistumisen jälkeen. Opettaja oli vältellyt soittoa oppilaan kotiin, jotta poikaa kohtaan ei asetettaisi enää lisää paineita. Lääninopetusneuvos Uljas Syväniemi sanoo lääninhallituksen ratkaisun perustuvan ensisijaisesti koulun rehtorin ja koululautakunnan lausuntoihin. Molemmissa kiinnitettiin huomiota koko ala-asteen aikaiseen käyttäytymiseen, ei pelkkään yhteen lukukauteen. Liipolan ala-asteen rehtori Atte Levänen uskoo, että tapaus tulee vielä puitavaksi koulussa siinä vaiheessa, kun siellä tehdään uusia opetusohjelmia opetussuunnitelman yhteydessä. Hollolan koulujen kielivalikoimaan muutoksia Hollola vähentää ala-asteen oppilaiden kielivalikoimaa ensi vuonna. Salpakankaan ala-asteella on tähän saakka voinut valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin sijasta joko saksan tai ruotsin, mutta vast'edes ensimmäinen vieras kieli on vain englanti. Koulutoimen osastopäällikön Raimo Tanskasen mukaan ruotsiin ei ole saatu opetusryhmää kokoon koskaan, ja saksankin kysyntä on ollut hyvin vähäistä. Tämän sijaan ala-asteella voi valita viidennellä luokalla aloitettavan vapaaehtoisen vieraan kielen, joksi tarjotaan saksaa. Pyrkimyksenä on saada oppilaat hallitsemaan tämän vapaaehtoisen kielen peruskoulun loppuun mennessä samantasoisesti kuin ensimmäisen vieraan kielen. Muuten Hollolan koulujen kieliohjelma säilyy jokseenkin nykyisellään. Kalliolan ja Paimelan ala-asteilla voi valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi edelleenkin saksan tai ruotsin. Kielenopetuksen suunnitelman käsittelystä äänestettiin kunnan sivistyslautakunnassa. Sosiaalidemokraattiset jäsenet olisivat halunneet siirtää asian käsittelyä koulujen johtokuntien lausuntojen saamisen ajaksi, mutta hävisivät äänestyksessä luvuin 6-3. Lammi VIRPI KUNNAS Vesikansan kaavoitus käyntiin ehkä ensi vuonna Hollolan Vesikansan alueen rakennuskaavoitus saataneen ensi vuonna käyntiin Tervamäen ja Lepistönmäen alueelta. Norolantien eteläpuolelta ja Yli-Tohkasen alueelta. Tarkoituksena on tehdä ensin uuden nelostien suunnitelmien vaatimat kaavat ja kaavamuutokset. Lisäksi tehdään kaavat, joiden avulla tontteja voidaan saada Vesikansaan maltillisesti. Myöhemmin kaavoitetaan jo rakennetut alueet. Suuri osa Kukkilasta ja Kalliolasta on ollut rakennuskiellossa jo yli 25 vuotta mm. valtatieratkaisua odoteltaessa. Tarkoituksena on saada kaavoitus käyntiin heti, kun tielaitos tekee nelostien yleissuunnitelmasta ns. toimenpidepäätöksen. Kukkilantien ja Karjusaarenkadun välisen paikallistien vuoksi. Yli-Tohkasen alueella kaavoitetaan kunnan ostamat alueet osittain pientaloalueeksi. Parin vuoden kuluttua vuorossa ovat Kukkilan keskeisimmät alueet sekä Rätikön alue. Rakennuskaavoituksen lisäksi alueella jatketaan Kukkilan Kalliolan osayleiskaavan uusimista. Nelostien parantamissuunnitelmasta Lepistönmäen ja Kalliolan välillä jätettiin kahdeksan huomautusta. Näissä esitetyt vaatimukset ovat olleet esillä parantamissuunnitelman käsittelyn eri vaiheissa. Vesioikeus käsittelee Tervamiien ja Lepistönmäen alueella kaavaa muutetaan nelostien parantamissuunnitelman mukaan ja mahdollisesti viihän lisätään rakentamista. Norolantien eteläpuolella sama tehdään Ongelmana on edelleen mm. uuden tien liittyminen nykyiseen nelostiehen Paimelassa. Huomautuksissa esillä olleet asiat tutkitaan tarkemmin varsinaisen tiesuunnitelman yhteydessä. Paimelan tontit •• i • i •• *« vähintään 5 000 neliömetriä Hollolan Vesikansassa ollaan laajentamassa aluetta, jolla rakennuspaikkojen vähimmäispinta ala on 2 000 neliömetrin sijasta 5 000 neliömetriä. Vesikansa-lautakunta päätti tiistaina esittää, että rakennusjärjestyksen pinta-alamääräys otettaisiin myös koko Paimelanlahden ja nelostien väliselle alueelle. Tähän saakka tonttien vähimmäispinta ala on pitänyt olla 5 000 neliömetriäKukkilan Kalliolan alueella, Heinlammilla sekä nelostien varressa. 2 000 neliömetriä on rakennuslain määräämä vähimmäiskoko. leiskaavan ulkopuolelle, sovittiin rakentamisen ohjaaminen alueella hoidettavaksi rakennusjärjestyksessä tonttien vähimmäiskokoa suurentamalla. Kaavoitusinsinööri Markku Vi 11 ik a n mukaan tonttikokoa on syytä kasvattaa Paimelassa mm. viemäröintiongelmien vuoksi. Esimerkiksi pesuvesien imeytys ei usein onnistu 2 000 neliömetrin tonteilla. Kun Vesikansa-lautakunta esitti viime vuonna Paimelan jättämistä Vesikansan osay- Vesikansa-lautakunta teki esityksensä ympäristölautakunnalle, joka vie koko kunnan rakennusjärjestyksen uusimisen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kalliolaan 60 000 kuution soralupa HoUolan Vesikansa-lautakunta antoi tiistaina Esko S i p i 1 a I I e 60 000 kuutiometrin soranottoluvan kymmeneksi vuodeksi. Soranottoalue on Kalliolan Urajärven paikallistien eteläpuolella noin 2,5 kilometrin päässä nelostiestä. Alue on kunnanvaltuuston vuosi sitten hyväksymässä maa-aines- ja pohjavesiselvityksessä määritelty luokkaan 111. Soranotto on mahdollista ns. yleisin ehdoin. ETELÄ SUOMEN SANOMAT Vesi kuohui Porraskoskessa, kun kunnostetun padon luukut avattiin Kalanviljelylaitos on yhä vireillä Porraskosken Vesi kuohui valkoisena Porraskoskessa tiistaina, kun kunnostetun padon luukut avattiin. Rannoille on rakennettu polut ja portaat, ja kosken ylittää uusi puinen kulkusilta. nomistajien kanssa sopimukset maasta, jonka kautta vedetään pitkä vedenottoputki Porraskosken padon yläpuolelta laitosalueelle. Lammin kunnanvaltuuston puheenjohtaja talousneuvos Eljas Ranttila kertoi olevansa yksi maanomistajista. Sortumavaarassa ollut pato on kunnostettu Lammin kunnan ja Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin yhteisvoimin. Valtio saatiin maksamaan puolet 240 000 markan kunnostustöistä, koska on olemassa esisopimus Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Porraskoskelle. Takavuosina Porraskoskella toimi pitkään koekalanviljelylaitos, mutta sen rakennelmat on purettu. Kalanviljelylaitoksen paikka on katsottuna läheltä Porraskosken patoa. Kymmenen vuotta sitten tuntui, että hanke eteni vauhdilla, mutta sitä hidasti ensin Kuohijärven rantaasukkaiden voimakas vastustus ja sitten sen pani jäihin taloudellinen lamakausi. Hanke on kuitenkin vireillä. Lammin kunnanjohtajan Tapio Tuomisen mukaan se on tavallisessa viranomaiskäsittelyssä. Suunnitelmat ovat olleet kauan valmiita ensin suurina, sitten pienennettyinä. Koskea korotettiin Katselmustilaisuus on pidetty, ja toimitusinsinöörin on määrä tehdä katselmusasiakirjat valmiiksi tämän vuoden aikana. Sen jälkeen vesioikeus saa asiakirjat käsittelyynsä. Luvan hakijana on valtio. Porraskoskella asiaan on valmistauduttu tekemällä maa- Porraskosken ylittää uusi puinen kävelysilta Streptokokkiepidemiasta varoitettu lääkäreitä Kansanterveyslaitos seuraa syksyn aikana tehostetusti vakavien streptokokkitautien esiintymistä. Myös lääkärikuntaa on varoitettu epidemian mahdollisuudesta. Näin pyritään takaamaan hoidon varhainen aloittaminen. A-ryhmän streptokokkibakteerien aiheuttaman vakavien infektioiden epidemian on ounasteltu tulevan Suomeen syksyn tai talven aikana. Viitteitä näkyvissä Vakavien streptokokki-infektioiden kokonaismäärässä ei ole vielä tapahtunut oleellisia muutoksia. Kuitenkin tämän vuoden aikana otetuista 61 näytteestä neljästä on eristetty streptokokin tyyppiä Tl Ml, jota on esiintynyt Norjan epidemian yhteydessä. Mikrobiologiset laboratoriot lähettävät kaikki vakavista infektioista eristetyt streptokokkikannat Kansanterveyslaitokselle tarkempaan tyypitykseen. Lisäksi tutkitaan kattava otos nielu- ja haavainfektioista eristetyistä kannoista. Seurannan avulla Kansanter- Tämä saattaisi Kansanterveyslaitoksen mukaan viitata siihen, että epdemia olisi alkamassa Suomessakin. Viime vuonna otetuista 64 näytteestä yhdessäkään ei ollut TIMI- - veyslaitos saa ajantasaisen kuvan infektioiden esiintymisestä. Erityisesti seurataan Norjassa epidemiaa aiheuttaneen alatyypin mahdollista lisääntymistä Suomessa. Lounais-Suomessa TIMI- - osuus on ollut keskimääräistä suurempi. Varmoja johtopäätöksiä ei voi vielä kuitenkaan tehdä, koska otos on ollut niin pieni. pato kunnostettiin Porraskosken padon kunnostus ei riipu kalanviljelylaitoksen rakentamisesta, vaan se täytyi korjata, koska kunnalla on vesistön säännöstely- ja hoitovastuu. Myös patoturvallisuuslaki edellyttää, että rakenteiden on oltava kunnossa. "Koskeen on tuotu 1 500 kuutiometriä kiviä, ja 50 kuutiometriä betonia tarvittiin kol- men tukikynnyksen vahvistamiseen", kertoi insinööri Raimo Nissinen Helsingin vesi- ja ympäristöpiiristä. Koskea korotettiin irtokivillä kolmisen metriä, niin että korkeusero padon molemmin puolin pieneni alle kolmeen metriin, joka on puolet entisestä. Nissisen mukaan tästä koskesta voisi lohikin nousta, jos patoseinä poistettaisiin. Nerosjärvestä Yläjokea pitkin tuleva vesi virtaa patoluukvalittavat Lahden seurakunnat Pyhäniemen kaavasta lääniin Lahti PASI HUUHTANEN kaksi huomautusta. Huomautukset eivät kaavan laatimisaikana johtaneet seurakuntia tyydyttävään tulokseen. "Seurakunnat lähtevät siitä, että niiden maat on saatava rakennusmaiksi. Valittaminen on perusteltua senkin takia, että emme halua menettää puheoikeuttamme tässä asiassa. Pidämme linjamme johdonmukaisesti", hallintojohtaja Markku Porvari sanoo. Kunnan mielestä seurakuntien isompi tontti sijaitsee maisemallisesti liian arvokkaalla paikalla rakentamista ajatellen. Maisema avautuu tultaessa kirkolle Savistenpään suunnasta. Maisema-arvojen säilyttämiseksi seurakunnat esittävät, että maantien varteen määrätään myöhemmin tehtävässä rakennuskaavassa suojavyöhyke puustoa. Lahden evankelisluterilaiset seurakunnat eivät tyydy Hollolan kunnan kaavaan, jossa seurakunnat saisivat Hollolan kirkonkylään rakennusoikeutta puolelle omistamastaan alueesta. Seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti eilen valittaa Hollolan kunnanvaltuuston tekemästä osayleiskaavapäätöksestä Hämeen lääninoikeuteen. Lahtelaisseurakunnat omistavat Hollolan kirkolla kaksi tonttia. Pienempi, hieman yli puolen hehtaarin alue on kaavoitettu pientaloalueeksi, kun isompi vajaan hehtaarin tontti on merkitty virkistysalueeksi. Pienempi tontti on keskellä asuinaluetta, isompi sijaitsee Hälvälän tien ja Hatsinan tien- Rantatien risteyksessä. Seurakunnat ovat jo aikaisemmin tehneet kaavaehdotuksesta Kunta katsoo myös, että tontti on rakentamiseen liian jyrkkä. Keskiviikkona syyskuun 28. kujen läpi Alajokeen ja edelleen Kuohijärveen. Kevään juoksutuksessa vettä kohisee koskessa 20 kuutiometriä sekunnissa. Keskimääräinen juoksutus on pari-kolme kuutiometriä sekunnissa. Pato on rakennettu 1920-luvun alussa voimalaitokselle, joka tuotti sähköä Lammin pitäjälle ja myöhemmin Hämeen Sähkön verkkoon vuoteen 1987 asti. Porvarin mielestä perustelu 011 pitämätön, sillä samalla harjulla on rakennettu ennenkin. Kunnan kannan mukaan rakennusmaan ja virkistysalueen raja ratkaistaan tarkemmin vasta rakennuskaavoituksen yhteydessä. Kestävän kehityksen nimissä rakentamiseen Seurakuntien kiinteistölautakunta perustelee halua saada tontti rakennusmaaksi kestävän kehityksen periaatteella. Kuinka kestävä kehitys ja lisärakentaminen ovat tässä sovitettavissa yhteen, hallintojohtaja Porvari? "Käsittääkseni lautakunta tarkoitti kestävällä kehityksellä tässä sitä, että kirkonkylä ei saisi jäädä museoalueeksi. Kirkonkylää voisi kehittää, me ajattelemme, ja tuntuu siltä, että samaa mieltä ovat myös kirkonkylän asukkaat", Porvari uskoo. täi vana 1994 Aleksista valokatu kevääseen saakka Lahden Aleksanterinkatu on ensi talvena valaistu maaliskuun 12. päivään saakka. Normaalisti Aleksin valot ovat loistaneet Salpausselän kisojen päättymiseen asti, mutta tänä vuonna valot saivat jatkoajan ampumahiihdon maailmancupin kisan päättymiseen asti. Maailmancupin pisteistä kisataan Lahdessa maaliskuun toisena viikonloppuna. Salpausselän kisat ovat ensi talvena hiihdon MM-kisojen vuoksi jo 26.-29. tammikuuta. Valot sytytetään Lahden syntymäpäivänä 1. marraskuuta, eli ne ovat päällä yhteensä lähes neljän ja puolen kuukauden ajan. Valojen pito maksaa hieman yli 220 (KK) markkaa. Summasta viidesosa kuluu lamppujen kuluttamaan energiaan, neljä viidesosaa valokuvioiden nostoon ja kunnossapitoon. Heinolan ajokoirat voittoisia Heinolan inetsästysyhdistyksen suomenajokoirat olivat metsästysseura Kaiun koiria tehokkaampia viikonvaihteessa Kalkkisissa pidetyssä ajokokeessa. Metsästysseurojen välisen kilpailun lisäksi samassa yhteydessä pidettiin myös Kaiun jäsentenvälinen kilpailu. Paras koirista oli Heinolaa edustanut K. Toikan Veestäjän Saku pistein 51,38 (avol 3). Toiseksi parhaat pisteet keräsi Kaiun K. Kiljusen narttu Tuusa, 50,66 (avol 3). Heinolan J. Simosen uros Jekku (voil 0) sai 36,01 pistettä, Kaiun I. Kärkkäisen käyttövalio uros Nilairan Pele (voil 0) 28.10 pistettä ja Heinolan K. Ruuttulan narttu Nata (avol 0) 14.00 pistettä. Kolmen koiran yhteenlasketuissa tuloksissa Heinola oli Kaikua parempi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirille uusi johtaja ensi kuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti eilisessä kokouksessaan olla nimeämättä omaa ehdokasta sairaanhoitopiirin johtoon. Hallitus päättää omasta ehdokkaastaan 14. lokakuuta, jolloin piirin valtuusto voi valita johtajan samana päivänä pidettävässä kokouksessa. Virkaan 011 31 hakijaa, joista kuutta haastateltiin viime viikolla. Haastateltujen joukossa oli Lahden entinen rahoitusjohtaja. Ylöjärven nykyinen kunnanjohtaja Pauli Ihamäki. Yhdeksän virkaa hakeneista on sairaanhoitopiirin nykyisiä työntekijöitä. Heitä ei haastattelukierrokselle kutsuttu. Puristin sallitaan tyrnin poiminnassa Ympäristöministeriön mielestä tyminmarjan poiminnassa voidaan käyttää pusertimia. Ehtona on, että ne eivät vahingoita itse pensasta. Tyminmarjan pusertimia on epäilty kasvien rauhoituksesta annetun asetuksen vastaisiksi. Asetus tuli voimaan vuonna 1992. Siinä kielletään marjojen poimiminen oksia taittamalla tai musertamalla. Samalla määrättiin myös, että tyrnin poiminta saa alkaa 1. lokakuuta. Tällä pyritään takaamaan, että marjat ovat jo ehtineet kunnolla kypsyä. Poiminnassa ei silloin pensaskaan vahingoitu. Kypsä marja sisältää runsaasti c-vitamiinia ja sen maku on parhaimmillaan. Parhaat tymimarjapaikat löytyvät Varsinais-Suomesta. Suomalainen yritysvideo palkittiin Suomalainen yritysvideo on voittanut pronssia Berliinin kansainvälisessä yritysvideokipailussa Industrial and Video Congressissa. joka järjestettiin nyt 35. kerran. Avset Oy:n tuottama ja ohjaama Ali we need is Olvi kilpaili Products and Materials-sarjassa yhdessä 23 ohjelman kanssa. Kansainvälinen yritysvideokilpailu järjestetään vuosittain eri maassa. Sen järjestävät teollisuuden alan tiedottajat, joita Suomessa edustaa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton yhteydessä toimiva taloudellinen tiedotustoimisto. 6


Etelä-Suomen Sanomat no. 262 28.09.1994
To see the actual publication please follow the link above