Reaktion lyhyt oppimäärä Lyhyen Radan sM-uintien sunnuntain iltajakson nopein reaktioaika oli 0,35 sekuntia, jonka kellotti Raision Uimareiden Hilla Kortetjärvi. Sähäkkä reaktio jätti monet huippuuimarit kirkkaasti kakkoseksi. Yhteenvetona voidaan sanoa, että suurin osa uimarista starttasi Espoonlahden telineistä 0,60-0,75 sekunnin haarukassa, mutta myös 0,51-0,59 reaktioaikoja oli hyvä määrä. Lähettäjä Seppo Loiskeen mukaan 0,70 sekuntia ylittävät reaktioajat alkavat tällä tasolla olla hitaita. Yhden kansainvälisen pienen vertailun mukaan miesuimareiden reaktioajan keskiarvo on 0,69 ja naisuimareiden 0,73 sekuntia, mutta vertailun otos on liian pieni analysoitavaksi. Uimarin kannattaa kuitenkin harjoitella reaktioherkkyyttä muun harjoittelun ohessa lajinomaisesti ja kuivaharjoitteilla, sillä pikamatkoilla kaiken voi hävitä jo startissa. Reaktioaikoja vertailtaessa kannattaa myös pitää mielessä, että nopein starttaaja saattaa joskus olla viimeisenä vedessä. Silloin ponnistuksen ja lentoradan kanssa on ongelmia. Kanssauimarit saattavat epäillä, että esimerkkinä käytetty reaktioaika on liian nopea eli kyseessä olisi vilppilähtö. Näin ei kuitenkaan ole, sillä starteissa laitteiston tuottamia reaktioaikoja ei voida käyttää hylkäysperusteena. Starteissa hylkäyksestä päättää aina kilpailunjohtaja silmämääräisen havainnon perusteella, ei reaktioaikojen perusteella. Viestivaihdoissa tilanne on toinen, silloin laitteiston tuottamia aikoja käytetään mahdollisia vaihtorikkoja tuomittaessa. Kun käytössä on Omegan valmistamat laitteet, niukin hyväksytty vaihtoaika on -0,03 sekuntia, -0,04 on vaihtorikko. Algen valmistamalla laitteistolla pätee sama tulos, mutta Coloradon valmistamilla laitteilla niukin hyväksyttävä vaihtoaika on 0,00 sekuntia, -0,01 on vaihtorikko. n Lähtötelineet kuntoon MOnissa uiMahaLLeissa, urheiluopistoissa ja maauimaloissa lähtötelineet ovat uimarin starttiharjoitusten harmiksi ajan patinoimia. Osa telineistä on jopa erittäin heikossa kunnossa. Otetta on vaikea saada, kallistuskulma puuttuu, telineessä vaanii teräviä pistokkaita kohtia, takatukea ei ole lainkaan tai päällinen on repaloitunut. Etenkin monissa maauimaloissa ja urheiluopistoissa lähtötelineet ovat hienoja mutta ajan patinoimia. Muutamissa kohteissa lähtötelineiden pinta on lisäksi niin liukas, että ne aiheuttavat jopa vaaratilanteita ponnistuksen pettäessä. Lähtötelineet tulisikin päivittää kymmenissä kohteissa, koska vanhat laakamalliset starttitelineet eivät enää vastaa kilpauinnin nykytarpeita. Oikean träkkistartin harjoitteleminen on esimerkiksi useissa kotimaisissa urheiluopistoissa puolittaista. Uimarit eivät pääse harjoittelemaan täysin kilpailunomaisissa olosuhteissa, koska lähtötelineet eivät tee sitä mahdolliseksi. Uinti on kehittynyt lajina viime vuosina paljon ja harrastuspaikkoja tulee kehittää laajoja uimarimassoja paremmin palveleviksi. Perusparannuspyynnöt eivät ole kohtuuttomia. Uimarit tuovat paljon rahaa esimerkiksi urheiluopistoille ja käyttävät muita palveluita, joten esimerkiksi kohtuuhintaisten lähtötelineiden päällisten hankkiminen ei varmasti rasittaisi liikaa niiden taloutta. n Aapeen selfi esavotta sM-MasteRskisOissa ensimmäistä kertaa uinut 04.2014 7 Cetuksen Ari-Pekka Liukkonen teki kilpailupaikalla lähtemättömän ja esimerkillisen vaikutuksen upeiden ikäluokan ennätysten lisäksi suostumalla hymyssä suin samaan kuvaan kymmenien uimareiden ja katsojien kanssa. Yhdessä monista poseeraavat Tuusulan Uimareiden Daltonit Veijo Tolonen ja Mika Meller. n Tampere saanee vihdoin maauimalansa Tampereella on edetty ripeästi päätöksenteossa, joka perustuu pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitykseen maauimalan rakentamisen aloittamisesta Tampereen uintikeskuksen viereen. Tuoreimpana vauhdittajana on marraskuinen tarveselvityksen hyväksyminen, joten maauimala on hyvin todennäköisesti toteutumassa, ehkä jo kesäksi 2016. Ensimmäiset esilletulot Tampereen maauimalasta ovat jo vuodelta 1966, ja vuonna 1979 valmistuneen uintikeskuksen viereen on jo alusta asti kaavoitettu paikka maauimalalle, jonka toteuttamiseksi on tehty aloitteita tasaisin väliajoin. Tällä kertaa on jo edetty selvitykseen, joka osoittaa maauimalan toteuttamisen mahdolliseksi. Uimalaan on suunnitteilla 8-ratainen 50 metrin pääallas, hyppyallas 10 metrin hyppytornilla sekä 400 neliömetrin lastenallas. Energiatehokkuudesta huolehdittaisiin aurinkoenergialla ja ilmalämpöpumpuin. Altaat myös peitetään aukioloaikojen ulkopuolella. Asiantuntemusta suunnitteluun on haettu muun muassa Hollannista sekä kotimaisten maauimaloiden toiminnasta. n
Uinti | 4 • 2014
To see the actual publication please follow the link above