Luottamusmiesten ratkaisulähtöinen valmennus RVL:n luottamusmiehet hyödyntävät uusia työkaluja RVL:n luottamusmiehet suorittivat vuoden 2016 aikana Muutoksen hallinta ja ratkaisulähtöisyys -kurssin. Kurssi suunniteltiin vastaamaan syksyllä 2015 tehdyn jäsen- ja työnantajakartoituksen tuloksiin. Jäsenet kokivat, että luottamusmiehet eivät kuuntele eivätkä lähesty asioita ratkaisulähtöisesti. Kurssin veti Teija Sipilä Milestonesta (nykyisin BLabista). Jotta luottamusmiehet voisivat valmistua kurssilta, heidän tuli suorittaa myös lopputyö. Lopputyön aiheena oli järjestää luottamusmiehen oman vastuualueen jäsenille tilaisuus, jossa hyödynnettiin kurssilla opittuja työkaluja. Suurin osa luottamusmiehistä päätyi järjestämään nk. huolityöpajan, jossa tavoitteena on kuulla jäsenten huolia ja etsiä niihin ratkaisuja. Pieksämäen tilaisuus osui samaan päivään kuin LiVin keskittämisuutiset. Se oli nimenomaan osaston jäseniä varten järjestetty tilaisuus; mahdollisuus purkaa omia mietteitä ja kuulla muiden ajatuksia. Kevään 2017 aikana tilaisuudet ovat järjestäneet seuraavat luottamusmiehet • Arja Peltonen, luottamusmies, VR-Yhtymä myynti, asiakaspalvelukeskus, Riihimäki • Mirja Hyytiäinen, luottamusmies, VR Track • Henna Laukkanen, ex-luottamusmies, Finrail Ohjauspalvelut Pieksämäki • Paula Sairo, luottamusmies, VR-Yhtymä talous ja rahoitus, kiinteistöt, hankinta (Helsinki) Moni luottamusmies joutuu lopputyötä tehdessään tuntemattomille vesille. RVL:ssä ei viimeiseen kahteen vuoteen ole ollut tapana, että luottamusmiehet järjestävät tilaisuuksia, vaan ne ovat olleet osastojen vastuulla. Konkreettisia työkaluja jäsenten kuuntelemiseen ja huolien käsittelyyn on ollut vähän. Luottamusmiesten järjestämiin tilaisuuksiin on toivottu ja saatu mukaan myös työnantajan edustajia. Tämä on tärkeää siksi, että myös heillä on mahdollisuus kuulla työntekijöiden ajatuksia ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Arja Peltonen, luottamusmies, VR-Yhtymä myynti, asiakaspalvelukeskus, Riihimäki Jännitin ihan hirveästi ja halusin tehdä lopputyön heti, jotta rohkeus ei karisisi. Sitten, kun aikaa kului, niin kynnys tuli korkeammaksi ja alkoi tulla paniikki. Valmistelin paperille tekstiä, jonka olisin lukenut. Olisi ikään kuin turva, johon tukeutua. Kirjoitin ja rypistin ja aloitin alusta. En ollut tyytyväinen enkä varma olinko ymmärtänyt oikein, mitä minun pitää tehdä. Lopulta päätin päivän, jolloin pidän oman huolintatyöni. Jotenkin vain ajattelin silloin, että hyvin se menee. Ihmiset ovat tuttuja ja kuitenkin oli asioita, jotka olivat tärkeitä ja jotka halusin ottaa esille. Sen jälkeen sain asioita myös paperille. Kun lisäksi luin artikkelin työuupumuksesta, se kolahti itseeni. Tiesin, että haluan sen lukea, koska työuupumus on todellista nykyään kiireisessä työelämässä. Sitten koitti se päivä, jolloin jouduin todella ylittämään itseni. Jännitin ja ajattelin, että en kykene. Kun sitten aika koitti, niin jännitys katosi. Tuntui, että pystyn siihen. Päätin antaa asioiden mennä omalla painollaan. Palaute, jonka sain, oli positiivista. Kun laitoin sähköpostilla viestin niille, jotka eivät paikalle päässeet, sain kiitosta viestistä. Kuitenkin itselleni jäi vähän sellainen tunne, että mikään ei riitä saamaan kaikkia tyytyväisiksi. Odotetaan ehkä ihmettä, vaikka luottamusmiehen keinot ovat aika rajalliset. Mutta olemme kuitenkin antaneet mahdollisuuden avautua sekä kertoa omat mielipiteet ja tuntemukset. Teijan opeista on ollut todella paljon apuja. Hänen tyylinsä ottaa asioita esiin, avasi uuden asennoitumistavan. Olen ollut sellainen, että joko tai, mutta esimerkiksi Teijan opit tulkinnasta ovat opettaneet ainakin minulle, että usein asiat ei vaan ole niin, kuten Teksti: Marika Lankinen, Arja Peltonen ja Henna Laukkanen Kuvat: Marika Lankinen 20 RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2017
RVL | No2 • 2017
To see the actual publication please follow the link above