ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Työ: Hallintoylihoitaja. Koulutus: Erikoissairaanhoitaja (erikoistunut sisätauteihin ja tehohoitoon) vuonna 1981. Suorittanut lisäksi terveydenhuollon maisterin (THM) tutkinnon Tampereen yliopistossa, terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinnon Kuopion yliopistossa ja eMBA- tutkinnon. Ura: Sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen työskenteli perusterveydenhuollossa vuodeosastolla ja avohoidossa 2,5 vuotta. Siirtyi erikoistumisen jälkeen erikoissairaanhoitoon Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan sisätautiosastolle, ja sieltä sydänvalvontayksikköön (CCU), jossa toimi apulaisosastonhoitajana noin 9 vuotta. Tähän jaksoon sisältyi myös muita tehtäviä. Ylihoitajana 1991-2000, josta pisimmän ajan psykiatrian tulosalueella. Kuntayhtymän hallintoylihoitajaksi vuonna 2000. Yksikkö: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevaan, 10 kunnan muodostamaan erikoissairaanhoidon kuntayhtymään kuuluu 7 kunnan muodostama Peruspalveluliikelaitos Jyta. Vuonna 2009 perustetun Kiurun väestöpohja on 78 000 asukasta. Laatutyö: SHQS-työryhmän puheenjohtaja vuodesta 2014 alkaen, ja työryhmän jäsen vuodesta 2009. SHQS-johtokunnan jäsen vuodesta 2005. Tehnyt ulkoisia auditointeja Qualification-palveluille 1/2015 Qualitor 9 ja sen edeltäjille vuodesta 1996. — SHQS-kriteeristön uusiutuminen viime vuonna oli tervetullut, selkiyttävä muutos, Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä sanoo. »Iloa tuottaa sekin, että saa olla niin monenlaisessa mukana.» tää eniten seurattaessa sisäisiä auditointeja ja auditointeihin valmistauduttaessa. Myös yksiköiden itsearviointeihin ja niistä nouseviin kehittämistehtäviin on varattava aikaa. Kiurun parisenkymmentä sisäistä auditoijaa tekee sisäisiä auditointeja osana työtään. Auditointeja tehdään myös ristiin peruspalvelujen kanssa. — Olemme käyttäneet SHQS-laatuohjelmaa kuntayhtymässä vuodesta 1997, ja laaduntunnustuksia olemme saaneet viisi. Tänä vuonna tarkoitus on siirtyä Laatuporttiin. HAUTALA-JYLHÄN MUKAAN SHQS-kriteeristön avulla tehtävät itsearvioinnit antavat johdolle, yksiköille ja prosesseille kokonaiskuvan siitä, mitä asioita johtamisessa, henkilöstön voimavaroissa, prosessien kehittämisessä ja toiminnan arvioinnissa tulee huomioida ja mitkä asiat pitää olla kunnossa. — SHQS -kriteeristön uusiutuminen viime vuonna oli tervetullut, selkiyttävä muutos. Ylläpitoauditointivuosina tulosalueet nimeävät kukin 1-2 hoitoketjua, joiden vetäjät kokoavat alueellisen työryhmän arvioimaan hoitoketjun tai -prosessin toimivuutta ja sopivat kehittämiskohteista. Samat hoitoketjut ovat sisäisten auditointien kohteena ja ulkoisten auditoijien suorittamassa ulkoisessa auditoinnissa. — Tällä tavalla hoitoketjut tulevat monitahoisesti arvioiduiksi, ja työryhmät saavat palautetta sekä niiden vahvuuksista että kehittämiskohteista. Toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä yksiköt laativat oman toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman BSC:n mukaisesti. Suunnitelman kokoamiseen kuuluvat aina henkilöstövoimavarojen arviointi seuraavalle vuodelle, talousarvion laatiminen, suoritteiden, kuten hoitopäivien ja avohoitokäyntien tavoitteiden asettaminen, koulutussuunnitelman laatiminen, kehittämispäivistä sopiminen sekä työnohjaustarpeet. Samalla yksiköt arvioivat turvallisuusriskit.
Qualitor 1 • 2015
To see the actual publication please follow the link above