18 Qualitor 1/2014 QUA L I F I CATION Laatua rakentamassa LAADUNHALLINTA- JÄRJESTELMÄSTÄ TARJOLLA KOKONAISVALTAINEN KOULUTUS. ANNE KOLEHMAINEN Kirjoittajalla on yli 20-vuoden kokemus laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä, kouluttamisesta, konsultoinnista ja arvioinnista erilaisissa organisaatioissa. VALTAKUNNALLISESSA Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle –suosituksessa todetaan, että laadunhallintaan tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Laadunhallinnassa voidaan edetä kehittämällä ja ottamalla käyttöön erilaisia laadunhallinnan menettelytapoja ja järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelmat, asiakaspalautejärjestelmä, yksittäiset sisäiset ja ulkoiset arvioinnit, laboratorion laatujärjestelmä, dokumentointi- ja tilastointimenettelyt sekä laitteiston ja välineistön kunnossapito-ohjelmat. Laaja osaaminen ja osallistuminen laatutyöhön saavutetaan käynnistämällä laatutyö, kouluttamalla henkilökunta ja kannustamalla heitä laatuprojektien toteuttamiseen. Laatuprojektien ja laadunhallinnan kytkeminen osaksi organisaation strategiaa varmistaa, että organisaation eri osien laatutavoitteet ovat yhdensuuntaisia ja samalla koko organisaatiota palvelevia. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO on ollut edelläkävijä laadunhallinnan kehittämisessä. Palvelukohtaisia laatusuosituksia alettiin laatia vuonna 1999 tehdyn valtakunnallisen laatusuosituksen jälkeen. Tavoitteina on ollut edistää asiakaslähtöistä toimintaa, tukea hyvää palvelutuotantoa ja kannustaa toimimaan hyväksyttyjen päämäärien ja periaatteiden mukaisesti. Laatusuositukset ovat toimineet myös ohjauksen keinoina ja virittäneet kansalais- sekä mediakeskustelua. Laboratorioiden laatutyötä on tähän saakka tehty lähtien analyyttisten tulosten laadunvarmistuksesta. Keskeiset laboratoriotutkimusten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät ovat Suomessa olleet tutkimusten laadunvarmistus ja laboratorioiden työntekijöiden hyvä ammattitaito. Nykyaikainen laadun kehittämisen ajatus nähdään kuitenkin organisaatioissa kokonaisvaltaisena asiana ja toimintaa tukevana voimana. Toiminnan lähtökohdat on saatava kuntoon ennen laadunvarmistuksen aloittamista. Useissa organisaatioissa onkin jo kehitetty toimiva laadunhallintajärjestelmä, joka kuitenkin saattaa perustua 1990-luvun alun oppeihin. Myös sitä kehittäneet henkilöt ovat voineet vaihtua. Uudenlainen ajattelutapa laadunhallintajärjestelmän hyödyntämisestä johtamisen ja toiminnan tulosten seurannan välineenä, tehokkaiden prosessien ohjauksen välineenä, merkityksellisten toimintaohjeiden koosteena ja turvallisuuden sekä riskienhallinnan varmistajana on uuden kehittäjäkunnan tehtävänä. Enää ei riitä yhden laadunhallintamallin ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen, vaan tarvitaan erilaisten laadunhallintamallien soveltamista toisiaan täydentämään. Tämä edellyttää laadunhallintajärjestelmän taustalla olevan ajattelumallin ymmärtämistä, erilaisten työkalujen hyödyntämistä ja soveltamista laadunhallinnassa sekä oman laadunhallintaosaamisen jatkuvaa kehittämistä. Haasteeseen vastatakseen Labquality käynnisti Laadunhallintajärjestelmän rakentamisen ja edelleen kehittämisen koulutusohjelman, jossa tavoitteena on laadunhallinnan jatkuvan kehittämisen ajattelutavan ymmärtäminen ja omaksuminen. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN rakentamisen ja edelleen kehittämisen koulutusohjelma käynnistyi maaliskuussa. Koulutus koostuu viidestä kahden päivän jaksosta, jotka muodostavat laadunhallintajärjestelmän kehittämisen kokonaisuuden. Lähijaksojen välissä osallistujat tekevät omaan organisaatioonsa kehittämistehtäviä, jotka edistävät laadunhallintajärjestelmän kehittämistä, organisointia ja sen käytäntöön viemistä. Osallistujille muodostuu vankka teoreettinen ja käytännönläheinen ymmärrys koko laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä, toteuttamisesta käytännössä ja sen arvioinnista. Koulutusohjelmaan on sisällytetty niin projektin ohjaukseen kuin koko laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen ja arviointiinkin liittyviä valmiuksia. Koko koulutusohjelmaan osallistuu 12 henkilöä, ja yksittäisille jaksoille vaihteleva määrä kouluttautujia. Osallistujat ovat suurten julkishallinnon ja yksityisten organisaation laatutyöstä vastaavia esimiehiä ja laatuvastaavia. Koulutukseen tulijat kertoivat taustatiedoissa odottavansa koulutusohjelmalta tukea työhönsä, ja totesivat palautteissa saaneensa ensimmäisellä jaksolla kokonaiskuvan tulevasta tehtävästä. Ilahduttavinta oli, että useimmat vastaajat kokivat saaneensa asiantuntevaa ja käytännönläheistä tietoa. Osa mainitsi myös sen, ettei ole aikaisemmin osallistunut näin ymmärrettävään laatukoulutukseen, ja tunsi saaneensa innostusta ja energiaa organisaationsa kehittämistyöhön. Koulutuksessa pääpaino on käsitteiden selkiyttämisellä, konkreettisilla esimerkeillä ja erilaisilla toimintamalleilla. Osallistujat toivat ensimmäisellä jaksolla esille myös omakohtaisia kokemuksiaan laadunhallinnan kehittämisestä, mikä teki koulutuspäivien hengestä kannustavan ja positiivisen. Palautteissa mainittiin, että kysyminen ja asioiden jakaminen olivat helppoja ilmapiirin avoimuuden vuoksi. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE ˜˜ 1. jakso: Luotiin kokonaiskuva laadusta, sen käsitteistä ja historiallisesta kehittymisestä sekä annettiin projektipäällikkövalmiudet. Osallistujat saivat valmiudet oman organisaationsa laadunhallintajärjestelmän kehittämisprojektin käynnistämiseen. ˜˜ 2. jakso: Käydään läpi laatukäsikirjan rakennetta ja sisältöä erilaisten laadunhallintajärjestelmän kehittämismallien avulla. Ohjataan myös käsikirjan kokoamiseen ja sisällön tuottamiseen laadunhallintajärjestelmässä. ˜˜ 3. jakso: Tutustutaan prosesseihin ja niiden hierarkiaan sekä kootaan oman organisaation prosessikartta. Samalla ohjataan myös prosessien kuvaamiseen ja toimintaohjeiden kokoamiseen. ˜˜ 4. jakso: Tutustutaan sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin sekä luodaan valmiudet itsearvioinnin tekemiseen ja arvioijana toimimiseen. Lisäksi käydään läpi arviointimenetelmiä ja niiden merkitystä organisaation ja johtamisen kehittämisessä. ˜˜ 5. jakso: Kootaan itsearvioinnin tulokset ja tehdään niiden perusteella kehittämissuunnitelma. Tehdään suunnitelma jatkuvan parantamisen toimintatavasta.
Qualitor 1 • 2015
To see the actual publication please follow the link above