Mistä tunnistaa
tukea tarvitsevan nuoren?
Nuorten hyvinvointia heikentävät vanhempien
taloudelliset vaikeudet, matala
koulutustaso, mielenterveyden haasteet
ja päihdeongelmat. Hälytyskellojen tulisi
aina soida, mikäli nuoren perheessä
tai hänen omassa tilanteessaan tapahtuu
muutoksia. Taloudellinen niukkuus ja
epävakaat elämäntilanteet vaikuttavat
nuoreen kokonaisvaltaisesti ja kuormittavat
häntä kasaantuvasti. Kiusaaminen
jättää syvät ja pitkäkestoiset jäljet, ja
yksinäisyys ja ulkopuolisuus heikentävät
nuoren terveyttä ja hyvinvointia.
Konkreettisia vinkkejä
nuorilähtöiseen työhön
Nuoren on vaikea pukea sanoiksi omaa
asiaansa ja vaikeasti hahmotettavaa tilannetta,
eikä hän aina itsekään tiedä
mistä aloittaisi. Tämän vuoksi nuoren
kanssa voi aluksi ottaa puheeksi ilmeiset
asiat, kuten omaan fyysiseen terveyteen
liittyvät muutokset, sillä niistä voi löytää
tilanteen punaisen langan. Huono olo voi
tuntua erilaisina kipuina, aikaansaamattomuutena
tai väsymyksenä. On hyvä
muistaa, että nuoren kiinnittymättömyys
hoitosuhteeseen voi heijastella aikaisempia
huonoja kokemuksia sekä lähipiirissä
Pro terveys 19
Tutkimuksessa on havaittu, että erityisesti
terveyspalvelujen tarve on nuorilla
palveluiden käyttöä runsaampaa. Käyttö
voi kuitenkin tarpeenmukaistua ja kustannukset
tasaantua, kun nuori saa tarvitsemansa
avun ja tuen sekä riittävät
palvelut (2.)
Puntarissa palvelujen
oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuus on eettinen ja yhteiskuntafilosofinen
periaate, joka merkitsee
reiluutta ja yhtäläisyyttä. Se tarkoittaa
sitä, että jokainen saa osansa.
Oikeudenmukainen toiminta on inhimillistä,
ja se edellyttää empatiakykyä, eli
kykyä nähdä ja ymmärtää asioita toisen
ihmisen tai yhteisön näkökulmasta. Oikeudenmukaisuuden
periaatteen mukaan
jokaiselle pyritään turvaamaan yhtäläiset
oikeudet henkilökohtaisten tarpeiden
täyttymiseen. Näin ollen, oikeudenmukaisuus
ei tarkoita tasapäistämistä ja sitä,
että kaikille tarjotaan samaa ratkaisua,
vaan jokaisen tilannetta tulee tarkastella
yksilöllisesti. Oikeudenmukaisuuden
kannalta keskeistä ei siis ole ainoastaan
palveluiden saatavuus, vaan myös se, ratkaiseeko
saatu palvelu yksilön ongelman.
Ensiarvoista on luottamus
Vaivaton pääsy terveydenhuollon palveluihin
ja niissä kuulluksi tuleminen ovat
oleellisia nuoren myöhemmän hyvinvoinnin
Kohtaa
Kuuntele
Kannusta
kannalta. Terveydenhuollon toimintatavat
eivät kuitenkaan näytä kaikkinensa
vastaavan nuorten palvelutarpeiden
vajauksiin. Usein terveydenhuollossa
peräänkuulutetaan hoitoon sitoutumista.
Tällöin ne nuoret, jotka eivät ole riittävän
toimintakykyisiä, ja jotka eivät pysty
toimimaan palveluntuottajien ehdoilla,
jäävät ulkopuolelle. Nuoresta kiinni pitäminen
ja palvelun sitoutuminen nuoreen
olisi tärkeää erityisesti heikoimmilla olevien
nuorten kohdalla.
Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään,
että nuoret hyötyisivät proaktiivisista
palveluista, jotka tulevat lähelle.
Nuoret kaipaavat helppoa ja leimaamatonta
asiointia. Kokonaistilanteen paranemisen
kannalta ensiarvoisen tärkeää
on luottamuksellisen suhteen syntyminen.
Nuoren tilanteeseen käsiksi pääseminen
helpottuu, jos nuori tuntee tulevansa
kuulluksi, ja että ammattilainen on
aidosti kiinnostunut hänen asiastaan.
Kun nuori on kiinnittynyt palveluihin, on
huolehdittava siitä, että nuori voi kokea
turvallisuutta ja jatkuvuutta. Molemmin
puolin hyväksi koettu hoitosuhde mahdollistaa
pienten, usein huomaamattomien
ensisijaisten hyvinvointivaikutusten
tunnistamisen. Usein etenkin heikommilla
olevan nuoren tilanne vaatii moniammatillista
työtä, yhteisen asiakassuunnitelman
tekemistä sekä nuorelle nimettyä
vastuutyöntekijää tai työparia.
että palveluissa.
KIRJALLISUUTTA
1. Paananen R., Kainulainen S., Hyppönen E., Leikas H., Lindström A., Lökfors J.
(2019). 10 tarinaa nuoruudesta ja tuen tarpeista – Nuorten ajatuksia palveluiden
kehittämiseksi. Diak puheenvuoro 21, Diakonia-ammattikorkeakoulu.
2. Surakka A. & Paananen R. 2018. Valmennuspaja-asiakkuus ja nuorten
sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö. Diak Puheenvuoro 19, Diakoniaammattikorkeakoulu.
3. Paananen R., Surakka A., Kainulainen S., Ristikari T., Gissler M. (2019,
in press). Syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden
ajoittuminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti.
4. Surakka A., Kuvaja-Köllner V. & Paananen R. 2017. Valmennuspaja
Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ”Aina saa tulla ja voi
puhua mistä vaan – luottamuksella”. Diak puheenvuoro 10, Diakoniaammattikorkeakoulu.
VARPU WIENS
TtT, tutkija, Sokra-hanke,
Diakonia-ammattikorkeakoulu
REIJA PAANANEN
FT, dos, projektipäällikkö,
Diakonia-ammattikorkeakoulu
ANNE SURAKKA
TtM, VTM, tutkija, Sokra-hanke,
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Osallinen ja
ainutlaatuinen
nuori
Kun varaat
nuorelle ajan,
varaa myös aikaa
kuunnella
häntä!
Sinä olet palvelu!
Ole ammattilainen,
mutta inhimillinen ja
välitä nuoresta
aidosti
Jatkuvuus!
Ole yhteydessä
nuoreen, jos hän
ei tule sovitulle
ajalle
Tue nuoren
omia näkemyksiä
ja päätöksentekoa
korostaen nuoren
omia voimavaroja
Etene asia
kerrallaan!
Pienet onnistumiset
johtavat kohti kokonaisvaltaisempaa
paranemista
Ota koppi!
Kontaktoi aktiivisesti
nuorelle tärkeitä henkilöitä
ja toisia ammattilaisia
nuorten näkemystä
kunnioittaen
Arvosta ja
suhtaudu nuoreen
tasavertaisena
KONKREETTISIA
VINKKEJÄ
NUORILÄHTÖISEEN
TYÖHÖN
KUVIO 1.