Page 6

ProTerveys | No1 • 2017

EETTINEN HOITOTYÖ janoksa 2016), etteivät johtajat välttämättä palkitse esimerkiksi eettisten väärinkäytösten 6 Pro terveys ilmoittajaa. Ilmoittamisesta saattaa päinvastoin olla ilmoittajalle jopa negatiivisia seurauksia. Tämä on erilaista tiedolla johtamista verrattuna esimerkiksi lääkepoikkeamien tai haittatapahtumien ilmoittamiskäytäntöihin, joihin on luotu toimivia kansallisia käytänteitä. Eettisesti vahva johtaja seisoo henkilökuntansa rinnalla vaikeissakin tilanteissa, osallistuu aktiivisesti eettiseen keskusteluun ja pyrkii vaikuttamaan työyhteisön eettiseen ilmapiiriin. Näistä toiminnoista muodostuu johtajan eettinen toimintaprofiili (Laukkanen ym. 2016). Eettiseen turvallisuuteen sivistyksen kautta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä potilaiden ja väestön eettinen turvallisuus tulisi olla samanlainen itsestäänselvyys kuin vaikkapa lääkehoidon turvallisuus, vaikka turvallisuuden varmistamiskeinot ovatkin erilaiset. Eettisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää ammattilaisilta syvällistä sivistyneisyyttä, toisen avuntarpeen kunnioitusta ja hyväksyvää asennoitumista. Se edellyttää kuitenkin myös eettistä pätevyyttä sekä organisaation osalta hyvää johtamista. Eettistä turvallisuutta ei tule yksinkertaistaa tai pinnallistaa, vaan se vaatii monipuolisen, potilaan oikeuksien, ammattilaisten pätevyyden ja ympäristötekijöiden samanaikaisen toteutumisen. Eettisesti turvallisessa hoidossa potilaalla on parhaat mahdollisuudet parantua tai elää ihmisarvoista elämää silloin, kun laitoksesta on tullut koti. Eettisesti turvallisessa organisaatiossa luo hyvät edellytykset myös ammattilaisten työhyvinvoinnille. LÄHTEET: European Commission 2014 Patient safety and quality of care. Report. Special Eurobarometer 411. https://ec.europa. eu/health/sites/health/files/patient_safety/ (10.1.2017) European Commission 2015 Patients’ rights in cross-border health-care in the European Union. Special Eurobarometer 425, ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_425_sum_ en.pdf (10.1.2017) ETENE 2008 Vanhuus ja hoidon etiikka. Kirjapaino Keili Oy, Vantaa. https://www.julkari.fi/handle/10024/113623 (11.1.2017) Francis R 2013 Report of the Mid StaffordshireNHS Foundation Trust Public Inquiry. http://webarchive.nationalarchives. gov.uk/20150407084003/. http://www.midstaffspublicinquiry. com/report (10.1.2017) Hallitusohjelma 2015 Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. http:// valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma (10.1.2017) Hirjaba M, Häggman-Laitila A, Pietilä AM, Kangasniemi M 2015 Patients have unwritten duties: experiences of patients with type 1 diabetes in health care. Health Expectations 18(6):3274-85. Ikola-Norrbacka R 2010 Johtamisen eettisyys terveydenhuollossa. Acta Wasaensia No 222. Julkisjohtaminen 14. Vaasan yliopisto, Vaasa. Kulju K, Stolt M, Suhonen R, Leino-Kilpi H 2016. Ethical competence: A concept analysis. Nursing Ethics 23(4), 401-412. Laukkanen L, Leino-Kilpi H & Suhonen R 2016 Ethical activity profile of nurse managers. Journal of Nursing Management 24(4), 483-491. Leino-Kilpi H, Välimäki M, Dassen T, Gasull M, Lemonidou C, Scott PA, Schopp A, Arndt M, Kaljonen A 2003 Perceptions of autonomy, privacy and informed consent in the care of elderly people in five European countries: comparison and implications for the future. Nursing Ethics 10(1), 58-66. Moilanen T 2016 Virkamiesetiikan tila 2016 – kyselytutkimus valtion virkamiesten arvoista ja etiikasta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 38/2016, Helsinki. Moilanen T, Pietilä AM, Coffey M, Kangasniemi M 2016 Adolescents' health choices related rights, duties and responsibilities: An integrative review. Nursing Ethics, Aug 11. doi: pii:0969733016654316 Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H, Meretoja R 2015 Ethical climate and nurse competence - newly graduated nurses' perceptions. Nursing Ethics 22(8), 845-59. Numminen O, Repo H, Leino-Kilpi H 2016 Moral courage in nursing: A concept analysis. Nursing Ethics Mar 22. pii: 0969733016634155. Pohjanoksa J 2016 Väärinkäytösten paljastamisen prosessi suomalaisessa terveydenhuollossa. Pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Turku. Poikkeus T, Numminen O, Suhonen R, Leino-Kilpi H 2013a A mixed-method systematic review: support for ethical competence of nurses. Journal of Advanced Nursing 70(2), 256-271. Poikkeus T, Leino-Kilpi H, Katajisto J 2013b Supporting ethical competence of nurses during recruitment and performance reviews – the role of the nurse leader. Journal of Nursing Management 22(6), 792-802. Robichaux C, Parsons ML 2009 An ethical framework for developing and sustaining a healthy workplace. Critical Care Nursing Quarterly 32(3), 199-206. Scott PA, Taylor A, Välimäki M, Leino-Kilpi H, Dassen T, Gasull M, Lemonidou C, Arndt M 2003 Autonomy, privacy and informed consent 4: surgical perspective. British Journal of Nursing 12(5), 311-20. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. https://www.julkari.fi/handle/10024/110355 (11.1.2017) Stolt M, Charalambous A, Radwin L, Adam C, Katajisto J, Lemonidou C, Patiraki E, Sjövall K, Suhonen R 2016 Measuring Trust in Nurses – Psychometric properties of the Trust in Nurses Scale in four countries. European Journal of Oncology Nursing 25 (1), 46-54. Suhonen R Charalambous A, Berg A, Katajisto J, Lemonidou C, Patiraki E, Sjövall K, Stolt M & Radwin L 2017 Hospitalized cancer patients’ perceptions of individualized nursing care in four European countries. European Journal of Cancer Care doi: 10.11.1111/ecc.12525 Suhonen R, Stolt M, Katajisto J, Charalambous A, Olson L 2015 Validation of the Hospital Ethical Climate Survey for use in the Finnish care settings for older people. Nursing Ethics 22 (5), 517-532. WHO 2015 Global health ethics: key issues. Global Network of WHO Collaborating Centres for Bioethics, 2015. http:// www.who.int/ethics/publications/global-health-ethics/en/ (1.1.2017). www.alueuudistus.fi (7.1.2017) VÄITÖKSET LYHYESTI KATI KANTANEN KUNTASEKTORILLA TOIMIVIEN HOITOTYÖN JOHTAJIEN JOHTAMISOSAAMINEN JA SEN MUUTOS Municipal sector nursing managers’ management and leadership competence and the changes in it Tampereen yliopisto, hoitotiede 2017 Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kuntasektorilla, sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla sekä erikoissairaanhoidossa, toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaamista ja sen muutosta sekä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä johtamisosaamisen muutokseen ajassa. Tutkimuksessa kehitettiin Hoitotyön johtajien johtamisosaamisen – mittari© ja kerättiin valtakunnallinen empiirinen aineisto kuvaamaan hoitotyön johtajan itsearvioimaa johtamisosaamista ja sen muuttumista ajan kuluessa sekä kuvaamaan siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen kokonaisuutena kehittyi myönteisesti lähtötaso ja seurantakyselyiden välillä. Hoitotyön lähijohtajien arvioinnit johtamisosaamisestaan parantuivat, kun taas hoitotyön keski- ja ylempien johtajien huonontuivat. Hoitotyön johtajaryhmillä oli eroavaisuuksia johtamisosaamisessa, mistä on havaittavissa työn luonteen ja tehtävien erilaisuus. Lähijohtajien johtamisosaaminen oli vahvempaa substanssiosaamisen osalta. Keski- ja ylempien johtajien johtamisosaaminen oli parempaa muiden osaamisalueiden osalta. Vastaavasti johtamisosaamisen muutoksessa on nähtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuva uudistus ja hoitotyön johtamisen henkilöstörakenteissa tehdyt muutokset. Lähijohtajilla johtamisosaaminen vahvistui henkilöstö- ja talousosaamisen osalta, kun taas keski- ja ylemmän johtajilla vahvistui palveluketju, arviointi- ja tutkimusosaaminen. Väitöstutkimus ajantasaisti tietoa hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta ja tuotti näyttöä hoitotyön johtajien johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen kontekstissa.


ProTerveys | No1 • 2017
To see the actual publication please follow the link above