5/2016 Moodi 9 profiili aikaiseksi, maljalta poimitun hiivasolumassan joukkoon suositellaan lisättäväksi aina matriisiliuoksen lisäksi myös muurahaishappoa ja joissakin tapauksissa eristämään proteiinit etanoliuuttokäsittelyllä (4–6). Erityisesti Cryptococcus-suvun edustajat ovat osoittautuneet hankaliksi tunnistettaviksi niiden tuottaman hiilihydraattipitoisen soluseinämän johdosta. Kaupallisissa MALDI-laitteistoissa on esikäsittelyn lisäksi myös toinen huomionarvoinen hiivojen tunnistamiseen vaikuttava asia. Hiljattain julkaistussa mielenkiintoisessa tutkimuksessa (6), jossa hiivanäytteiden esikäsittely oli toteutettu standardoidusti ja proteiinisaanto maksimoiden, MALDI-tunnistuksen ainoaksi rajoittavaksi tekijäksi osoittautui laitevalmistajien tietokantaohjelmistojen lajikirjaston vajavaisuus. Tämän on voinut todeta myös käytännön rutiinianalytiikassa. Tällä hetkellä MALDI:lla kyetään tunnistamaan ongelmitta yleisimmät Candida-lajit (mm. C. albicans, C. tropicalis, C. parapsilosis, C. guilliermondii, C. krusei ja C. glabrata), mutta esim. C. albicansin ja C. dubliniensiksen erottaminen ei onnistu luotettavasti kaikilla laitemalleilla. Muut hiivat, kuten Trichosporon ja Pichia-lajit ovat sitä vastoin huomattavasti haasteellisempia, ja näiden osalta virhetunnistuksia ilmenee kaikilla kaupallisilla laitteistoilla. Kantakirjaston vajavaisuudesta johtuen kaupalliset MALDI:t eivät siis toistaiseksi kykene perinteistä hiivadiagnostiikkaa kokonaan syrjäyttämään. Jos kuitenkin hyväksytään se tosiasia, että MALDI-TOF MS ei vielä täydellistä tunnistuskykyä hiivadiagnostiikkaan tarjoa, ja keskitytään siihen mihin kyseinen tekniikka tällä hetkellä kykenee, voidaan todeta, että kokonaisuuden kannalta MALDI on perinteisiin kliinisen mikrobiologian laboratoriotekniikoihin verrattuna täysin omaa luokkaansa. MALDI-TOF MS:lla varsinainen lajitunnistus voidaan toteuttaa äärimmäisen nopeasti (yksi näyteanalyysi muutamissa minuuteissa) ja laitteesta riippuen yhdessä ajosarjassa voidaan tutkia kerralla 48–192 näytettä. Näin ollen MALDI mahdollistaa huomattavan analyysikapasiteetin lisäyksen perinteisiin menetelmiin verrattuna. Yleisimpien hiivalajien tunnistamiseen käytetty aika voidaan MALDI:n avulla lyhentää parhaimmillaan jopa alle vuorokauteen. Viivettä muodostuu vielä siitä, että MALDI-TOF MS:n analyyttinen herkkyys vaatii mikrobisolujen jonkinasteisen rikastamisen (maljalla tai liemessä) ennen analyysiä. Tosin lupaavia yksittäisiä tutkimuksia on jo julkaistu siitä, kuinka MALDI:a voidaan soveltaa suoraan steriilin alueen näytteestä tapahtuvaan mikrobien tunnistamiseen ilman rikastusvaihetta (7). Toisin sanoen MALDI on erittäin hyvä työkalu hiivadiagnostiikan ensisijaiseksi tunnistusmenetelmäksi. Se nopeuttaa analyysiin kuluvaa aikaa ja keventää työtaakkaa, jolloin laboratorion henkilökunta voi keskittyä paremmin MALDI:lla tunnistumattomien harvinaisempien hiivakasvujen tarkempaan tunnistukseen. Myös reagenssikustannukset jäävät MALDI:a käytettäessä hyvin kohtuullisiksi. Hiivasienten herkkyysmääritys Infektioita tavallisimmin aiheuttavilla hiivoilla lajinimi kertoo usein olennaisen lääkeherkkyydestä: C. albicans on yleensä herkkä kaikille hiivasieniin tehoaville lääkkeille. Atsoliryhmän lääkkeiden teho C. glabrataan on epävarma, ja C. krusei on jo luonnostaan ainakin flukonatsolille täysin resistentti. C. parapsilosikseen taas eivät kunnolla tehoa ekinokandiinit, jotka muuten ovat tärkein hyvin vakavien hiivainfektioiden hoidossa käytettävä lääkeryhmä. Hankittu resistenssi ei ole hiivoilla yhtä yleistä kuin bakteereilla, mutta varsinkin toistuvien tai pitkittyneiden hoitojen yhteydessä sitäkin esiintyy. Herkkyysmääritys on siis aiheellinen ainakin syvistä kudoksista eristetyille hiivakannoille ja limakalvolöydöksille, mikäli löydös toistuu hoidon aikana tai välittömästi sen jälkeen, ja/ tai tiedossa on jokin potilaan paikallista tai yleistä immuunipuolustusta alentava tekijä. Hiivasienille herkkyysmäärityksiä on perinteisesti tehty käsin joko liemilaimennos-, kiekko- tai gradienttiliuskatestejä käyttäen. Manuaalinen herkkyysmääritys on kuitenkin altis tulkinnan subjektiivisuudelle ja sille, ettei saatu tulos ole aina toistettavissa. Toisaalta manuaalisen herkkyysmäärityksen suurin etu on mahdollisuus räätälöidä testipaneeli tarkasti oman laboratorion tarpeisiin ja testata näin harvinaisiakin lääke-mikrobiyhdistelmiä. Luotettavuuden ja toistettavuuden parantamiseksi herkkyysmäärityksiä on kuitenkin Jatkuu seuraavalla sivulla KUVA: SHUTTERSTOCK
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above