pyritty laboratorioissa automatisoimaan. Automatisoinnin 10 Moodi 5/2016 mahdollisuutta ovat parantaneet bakteerienkin herkkyysmäärityksistä tutut kaupalliset liemilaimennosmenetelmät (esim. Sensititre) sekä edellä mainitut spektrofotometri inkubaattorit (esim. Vitek 2), joille on saatavissa myös hiivaherkkyystestilevyjä. Liemilaimennoskuoppalevyjen etuna on mahdollisuus testata useita sienilääkkeitä koko MIC-skaalan leveydeltä. Kyseiseen testiin liittyy väri-indikaattori, joka helpottaa MIC-arvon lukemista (joko silmin tai automaatilla), joskin varsinkin atsolilääkkeiden lukemiseen jää edelleen tulkinnanvaraa, mikäli kasvu hiipuu vähitellen. Mikrobien lajitunnistukseen ja herkkyysmääritykseen soveltuvissa spektrofotometri inkubaattoriautomaateissa (kuten Vitek 2) herkkyyskorttien MIC-laimennossarjat on puolestaan pyritty valmistamaan niin, että herkkyysalue kattaisi herkkyystulkinnoissa yleisesti käytettyjen S, I, R -rajojen molemminpuoliset pisteet. Omakohtainen kokemus on, että Vitek 2:lla saadut MIC-tulokset ovat olleet toistettavia ja pääsääntöisesti luotettavia. Merkittävin rajoite laitteen käytössä on, että MIC-arvoja määrittävät konsentraatiosarjat ovat testikorteissa melko lyhyitä ja tuloksia saadaan antibiootin hyvin kapealla mg/L-vyöhykkeellä. Usein herkkyystuloksista voidaankin todeta vain, että hiivakanta on joko herkkä tai resistentti kyseistä sienilääkettä kohtaan, mutta sitä kuinka herkkä tai resistentti ei voida tarkasti määrittää. Toisaalta jo pienikin (vielä herkäksi tulkittava) MIC-arvon kohoaminen voi merkitä hoitovasteen selvää heikkenemistä, joten tällaiset löydökset on syytä kontrolloida toisella menetelmällä. Tyksin käytäntö on uusia herkkyysmääritys manuaalisella kaupallisella liemilaimennosmenetelmällä (Sensititre) aina, jos vorikonatsolin tai ekinokandiinin MIC on jotain muuta kuin alin herkkyysautomaatin (Vitek 2) ilmoittama arvo, varsinkin jos kyseisen lajin kuuluisi olla ko. aineelle täysin herkkä. Mm. Vitek 2 -laitteiston käyttöä hiivojen herkkyysmäärityksessä rajoittaa toistaiseksi myös suhteellisen suppea lajivalikoima, jolle se herkkyysmäärityksiä tekee. Työläisiin referenssiherkkyysmääritysmenetelmiin (mikroliemilaimennos) verrattuna Vitek 2 on osoittautunut kuitenkin toimivaksi apuvälineeksi (8, 9). On syytä todeta, että vain harva kliinisen mikrobiologian laboratorio käyttää standardoitua referenssimenetelmää rutiinisti hiivaherkkyyksissä, joten nykyiset automaatit tarjoavatkin laadullisesti mielenkiintoisen vaihtoehdon herkkyysmääritysten tekemiseen. Mikroliemilaimennosmenetelmien käyttö saattaa kuitenkin lisääntyä rutiinilaboratorioissakin lähivuosina automaatiomahdollisuuksien parantuessa. Vaikka mikrobien lajitunnistuksessa MALDI TOF MS on osoittautunut erittäin lupaavaksi testisysteemiksi, laajempaan herkkyysmääritykseen siitä ei aivan vielä ole. Yksittäisiä resistenssiominaisuuksia tai kannan lääkeherkkyysalenemia MALDI:lla voidaan toki osoittaa, mutta laajempaan herkkyysmääritykseen tarvitaan vielä muita edellä mainittuja tekniikoita (10, 11). Lopuksi Sienidiagnostiikka on mielenkiintoisen murroksen kynnyksellä. Uusista tekniikoista MALDI-TOF MS, joka on jo käytännössä korvannut bakteriologisessa lajimäärityksessä muut aiemmin käytössä olleet menetelmät, tullee olemaan seuraava lajitunnistuksen työkalu hiivasienidiagnostiikassa. Sienten ja hiivasienten tunnistuksen rajoitteena on kuitenkin vielä kaupallisten MALDI-TOF MS -laitteiden tietokantakirjaston vajavaisuus. Laitteistoilla tunnistetaan yleisimmät hiivasienilajit, mutta kaiken kattavasta tunnistuksesta ei voida toistaiseksi puhua. Laboratorioprosessin näkökulmasta MALDI:n tuomat edut ovat kuitenkin kiistattomat. Kyseinen tekniikka lyhentää analyysiin käytettyä aikaa merkittävästi ja se myös mahdollista aiempaa suurempien näytemäärien käsittelyn. Sienidiagnostiikka on tunnetusti ollut hidasta ja siihen MALDI tarjoakin selvää parannusta. Automaation kehittyessä myös perinteistä metodiikkaa ja herkkyysmäärityksiä voidaan tehdä aiempaa yksinkertaisemmin ja luotettavammin. Esimerkiksi Vitek 2 mahdollistaa lähes täysautomaattisen hiivasienten herkkyysmäärityksen, joka yhdistettynä MALDI-perusteiseen lajitunnistukseen minimoi laboratorioanalytiikkaan kuluvaa käsityöaikaa merkittävästi. Uusien tekniikoiden myötä ja näiden sisältämien kantakirjastojen päivittyessä myös lajilöydöskirjoon voinee tulevaisuudessa tulla muutoksia. Laboratorioprosessin näkökulmasta MALDI:n tuomat edut ovat kiistattomat. LÄHDELUETTELO 1. Howell SA, Hazen KC. Brandt ME. Candida, Cryptococcus, and other yeasts of medical importance, p 1984–2014. In Jorgensen JHJ, Pfaller MA, Carroll KC, Funke G, Landry ML,Richter SR, Warnock DW (ed), Manual of Clinical Microbiology, 11th ed, vol 2. ASM Press, Washington, DC, 2015. 2. Leaw SN, Chang HC, Sun HF, Barton R, Bouchara JP, Chang TC. Identifi cation of medically important yeast species by sequence analysis ofthe internal transcribed spacer regions. J ClinMicrobiol. 44:693–699, 2006. 3. Posteraro B, Ruggeri A, De Carolis E, Torelli R, Vella A, De Maio F, Ricciardi W, PosteraroP, Sanguinetti M. Comparative evaluation of BD Phoenix and Vitek 2 systems for species identifi cation of common and uncommon pathogenic yeasts. J ClinMicrobiol. 51:3841–3845, 2013. 4. Clark AE, Kaleta EJ, Arora A, Wolk DM. Matrix-Assisted Laser Desorption Ionization–Time of Flight Mass Spectrometry: a Fundamental Shift in the Routine Practice of Clinical Microbiology. ClinMicrobiol Rev 26:547–603, 2013. 5. Chen JH, Yam WC, Ngan AH, Fung AM, Woo WL, Yan MK, Choi GK, Ho PL, Cheng VC, Yuen KY.Advantages of using matrix-assisted laser desorption ionization-time of fl ight mass spectrometry as a rapid diagnostic tool for identifi cation of yeasts and mycobacteria in the clinical microbiological laboratory. J ClinMicrobiol.51:3981–3987, 2012. 6. Wang H, Fan YY, Kudinha T, Xu ZP, Xiao M, Zhang L, Fan X, Kong F, Xu YC. A comprehensive evaluation of the BrukerBiotyper MS and Vitek MS matrix-assisted laser desorption ionization-time of fl ight mass spectrometry systems for identifi cation of yeasts, part of the national China hospital invasive fungal surveillance net (CHIF-NET) study 2012 to 2013. J Clin Microbiology. 54: 1376–1380, 2016. 7. Nyvang HG, Kvistholm JA, Böcher S, Damkjaer BM, Pedersen M, Engell CM, Abdul-Redha R, Dargis R, Schouenborg P, Højlyng N, Kemp M, Christensen JJE. Mass spectrometry: pneumococcal meningitis verifi ed and Brucella species identifi ed in less than half an hour. Scand J Infect Dis. 42:716–718, 2010. 8. Peterson JF, Pfaller MA, Diekema DJ, Rinaldi MG, Riebe KM, Ledeboer NA. Multicenter comparison of the Vitek 2 antifungal susceptibility test with CLSI broth microdilution reference method for testing caspofungin, micafungin, and posaconazole against Candida spp. J ClinMicrobiol. 49:1765–1771, 2011. 9. Cuenca-Estrella M, Gomez-Lopez A, Alastruery-Izquierdo A, Bernal-Martinez L, Cuesta I, Buitrago MJ, Rodriguez Tudela JL. Comparison of the Vitek 2 antifungal susceptibility system with the clinical and laboratory standards institute (CLSI) and European committee on antimicrobial susceptibility testing (EUCAST) broth microdilution reference methods and with the SensititreYeastOne and Etest techniques for in vitro detection of antifungal resistance in yeast isolates. J ClinMicrobiol. 48: 1782–1786, 2010. 10. 1de Carolis E, Vella A, Florio AR, Posteraro P, Perlin DS, Sanguinetti M, Posteraro B. Use of matrix-assisted laser desorption ionization-time of fl ight mass spectrometry for caspofungin susceptibility testing of Candida and Aspergillus species. J ClinMicrobiol. 50:2479–2483, 2012. 11. Vella A, de Carolis E, Vaccaro L, Posteraro P, Perlin DS, Kostrzewa M, Posteraro B, Sanguinetti M. Rapid antifungal susceptibility testing by matrix-assisted laser desorption ionization-time of fl ight mass spectrometry analysis. J ClinMicrobiol. 51:2964–2969, 2013.
Moodi No 5 | 2016
To see the actual publication please follow the link above