Käenpiika (Jynx torquilla) Laji suosii valoisia seka- ja lehtimetsiä rantojen, 84 pelto- ja kulttuurialueiden läheisyydessä. Erityisen mieluisiksi pesimäympäristöiksi mainitaan kumpuilevien mäenrinteiden valoisat pihapiirit, ahot ja metsän laidat (PLV). Ravintona käenpiika käyttää pääasiassa muurahaisia. Suomessa laji on linjalaskenta aineiston perusteella taantunut huimat 70–80 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana. Laji oli vuonna 2000 BirdLife Suomen vuoden lintu. Projektin tulosten ja Suomen uhanalaisarvioinnin parimääräarvion perusteella lajin kanta lienee lähempänä 10 000 paria kuin 20 000 paria (BirdLife, 2010). Esiintyminen I Lintuatlaksessa käenpiika havaittiin 9 ruudussa. Parimääräksi Lahdessa arvioitiin silloin 5. II Lintuatlaksen vastaavat luvut ovat 26 ruutua ja uusi parimääräarvio kaupunkiin on noin 10–15 paria vuosittain. Todennäköisesti aikaisempi lajin parimääräarvio on ollut hieman alakanttiin. Huomioita Lajin vähenemisen syitä ei tunneta, mutta taantumisen syiksi on Euroopassa epäilty mm. pesimäympäristöjen muutoksia ja ympäristömyrkkyjä, Suomessa ennen kaikkea metsälaitumien jyrkkää vähenemistä tehomaatalouden myötä. Myös trooppisen Afrikan talvehtimisalueiden oloissa on saattanut tapahtua kantaan vaikuttavia muutoksia. Laji on lähes täysin erikoistunut käyttämään muurahaisravintoa, jota voi hakea kaukaakin. Muurahaiset kärsivät avohakkuista, joten niistä tulisi pidättäytyä käenpiian reviireillä. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above