85 Harmaapäätikka (Picus canus) Harmaapäätikka suosii monimuotoisia lehtipuuvaltaisia metsiä, joissa kasvaa haapaa. Laji on runsastunut maassamme viime vuosikymmeninä, varsinkin 1990-luvun lopulta alkaen. Nykyään lajin voi tavata myös talousmetsistä, joihin on jäänyt haaparyhmiä. Runsastumisen syiksi on esitetty ilmaston lämpenemistä ja talviruokinnan yleistymistä. Euroopassa laji on kuitenkin edelleen taantunut. Suomen kokonaiskannaksi arvioitiin edellisessä koko maan lintuatlaksessa (1998) noin 2000 paria, mutta laji on tänä päivänä paljon runsaampi ja nykyään kannaksi arvioidaan 3000–4000 paria. Esiintyminen I Lintuatlaksessa laji havaittiin viideltä ruudulta ja sen parimääräksi arvioitiin kolme pesivää paria. II Lintuatlaksen mukaan laji on runsastunut valtakunnan kehityksen mukaisesti ja se havaittiinkin 38 ruudussa ja pesiviä pareja arvioidaan nykyisin Lahdessa olevan keskimäärin noin 15 paria. Huomioita Vaikka lajin kannan kehitys Suomessa on nouseva, olisi laji edelleen hyvä huomioida maankäytön suunnittelussa. Harmaapäätikan reviireille tulisi jättää mahdollisimman paljon isoja haapoja pesimäpaikoiksi. Lajin pääasiallista ravintoa ovat muurahaiset ja kesällä myös muut hyönteiset ja niiden toukat. Muurahaiset puolestaan kärsivät avohakkuista, joten niistä tulisi pidättäytyä harmaapäätikan reviireillä. Laji luokitellaan nykyisin elinvoimaiseksi. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above