Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Leppälintu pesii koko Suomessa valoisissa aukkoisissa metsissä, mieluiten männiköissä. Lisäksi leppälintu suosii pihapiirien pönttöjä ja omakotitaloalueilla on paikoin tiheäkin kanta. Leppälinnun pesimäkanta väheni voimakkaasti 1950-luvulta 1970-luvulle. Tärkeä syy vuotuisiin kannanvaihteluihin on Pohjois-Afrikan talvehtimisalueiden sääolosuhteet, ennen kaikkea kuivuus, jonka tiedetään verottaneen Pohjois-Euroopan pesimäkantoja. 1980-luvulta lähtien leppälintu on runsastunut, etenkin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa lajin pesimäkanta on pysynyt melko vakaana, mutta vaihtelee vuosittain. Koko maan laskenta-aineistot vuosilta 1978–2010 osoittavat kannan kasvaneen kolmanneksen. 1940- ja 1950-lukujen kannanarvio oli noin miljoona paria, ja 1980-luvun lopulla 500 000–700 000 paria. Viimeaikaisen runsastumisen valossa nykyinen pesimäkannan koko on 500 000–800 000 paria. Esiintyminen Lajia esiintyy melko tasaisesti ympäri kaupunkia, jopa ydinkeskustan ruudut ovat asutut. Vuosien 2009–2011 atlaslaskentojen perusteella kaupungin leppälintujen parimäärä on noin 150–180 välillä. I Lintuatlaksessa asuttuja ruutuja oli 52, nyt 108. Huomioita Lajin tiheys voi olla jopa 5–7 paria/ruutu. Laji kuuluu Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin. Ruutujen määrän kasvuun vaikuttaa se, että lajin esiintymiseen kiinnitettiin II Lintuatlaksen kartoituksissa erityistä huomiota ja kaikki havainnot pyrittiin keräämään. 105 I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above