Ratkaisevaa on se, miten eri toimijat kuten seurat, järjestöt, koulut ja kunnat tukevat resursseillaan ja osaamisellaan urheilijaa ja liikkujaa tämän arkisessa urheilemisessa ja liikkumisessa. Liikuntatoiminnasta kohti onnellisuusbisnestä? Missä ”bisneksessä” tai toiminnassa me olemme mukana tulevaisuudessa: liikunta- ja urheilutoiminnassa,hyvinvointitoiminnassa, merkitystoiminnassa tai jopa onnellisuustoiminnassa? Katselen Valon toimistossa arjen touhuamisen se, kuinka vankasti olemme rakentaneet vinhaa vauhtia. ”Tee tuo, hyvinvointiamme julkisen sektorin varaan järjestä se, valmistele nuo, sovi siitä myös liikuntakulttuurin osalta. Nyt tämä …”. Tässä pyörityksessä on syytä pitää mielessä malli haastetaan. Julkinen sektori ulkoistaa suunnistajan ohje: Katse ylös! Muuten toimintojaan ja kunnat muuttuvat toteuttajista kokonaiskuva maastosta ja reitistä katoaa ja järjestäjiksi ja koordinaattoreiksi. Sen suunnistaja eksyy. seurauksena urheiluseuroiltakin odotetaan panosta liikuntapalvelujen tuottamiseen. Ennakoiva strateginen ajattelu ja johtaminen Samalla ihmisten oma vastuu niin liikunnasta on katseen nostamista arkisesta askelluksesta kuin hyvinvoinnistakin korostuu. kohti horisonttia. Se on katsomista liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan Megatrendit kuten kuntatalouden haasteet, yli ja sen kysymistä, miltä maailma ympärillämme ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen näyttää nyt ja tulevaisuudessa, mitä tunnetaan varsin hyvin. Niistä voi uhkia tai mahdollisuuksia se luo meille. Se jopa laatia ennusteita. Näiden rinnalla on on myös halutun kaltaisen tulevaisuuden olennaista tunnistaa sellaisia nousevia trendejä luomista omilla päätöksillä ja toimenpiteillä. ja heikkoja signaaleja, jotka ovat vasta Tulevaisuus on tehtävä. oraalla ja mahdollisesti muodostumassa megatrendeiksi. Tällaisia ovat erityisesti Suomalaista mediatodellisuutta hallitsee kulttuuriset ja toimintatavalliset muutokset. keskustelu yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Hyvinvointivaltion, siis julkisen sektorin sekä erityisesti kunnallisten palvelujen Yhdeksänvuotias Elias hämmästyttää kysyessään kohtalo puhuttaa. Onko rahaa vanhusten jääkiekko-ottelussa, miten täällä hoitoon, lasten opettamiseen, turvallisuuden osallistutaan – mikä voisi olla vastaus? Kaljakelluntaan varmistamiseen – ja liikuntapaikkoihin? osallistuu somen välityksellä Paljastavaa tässä keskustelussa on satoja ihmisiä ilman keskitettyä johtoa 4 | Liikkuva Päijät- Häme 2/2014 Marraskuu Juha Heikkala Olemmeko valmistautuneet siihen, että johtamisemme pitää muuttua käskyttämisestä verkostojen itseohjautuvuutta tukevaksi? ja viranomaiset kysyvät kuka on vastuussa tapahtumasta. Konkurssikypsä yritys Lego hoksasi päästää leikkijät itse vaikuttamaan siihen, mitä tuotteita kannattaisi valmistaa ja nyt sillä menee paremmin. Fröken Senja keräsi joukkorahoituksella rahaa ruotsinkirjaansa varten ja lainsäätäjät joutuvat sen seurauksena laatimaan uusia lakeja. YouTube on ohittamassa television nuorten suosituimpana mediakanavana ja videobloggaajilla on kymmeniä tuhansia faneja. Olemmeko varautuneet siihen, että päiväkodista saakka uusiin toimintatapoihin tottunut Elias tulee kymmenen vuoden kuluttua penäämään osallistamista, jakamista ja yhteiskehittelyä myös urheiluseurojen tai liikuntajärjestöjen toiminnalta? Olemmeko valmistautuneet siihen, että johtamisemme pitää muuttua käskyttämisestä verkostojen itseohjautuvuutta tukevaksi? Ymmärrämmekö sen, että markkina- ja palveluyhteiskunnassa ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan ja vaatimaan laadukkaita, räätälöityjä palveluja riippumatta siitä kuka ne tuottaa?
Liikkuva Päijät-Häme | 2 • 2014
To see the actual publication please follow the link above