Lahti on kierrätyksen ja jätteiden hyötykäytön edelläkävijä Teksti: Pirjo Kuisma Kerättyjen jätteiden määrät Lahden alueella ovat mer-kittäviä. Kujalan jä-tekeskuksessa vas-taanotettiin vuonna 2013 yli 200 000 tonnia jätettä, josta asumisessa syn-tyvän yhdyskuntajätteen osuus oli liki 90 000 tonnia. Tästä määrästä voitiin hyödyntää edelleen jopa 95 prosenttia. LADECin cleantech ja design -kär-jistä vastaava kehitysjohtaja Riikka Salokannel uskoo, että kiertotalous tuo alueelle uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. ”Meillä on jo nyt esimerkillinen kierrätysjärjestelmä sekä jätteistä saatavien raaka-aineiden hyödyntä-misen tarvittavaa liiketoimintaa ja energiantuotantoa. Uusi aluevaltaus on jätteen jalostusarvon nostaminen ja siinä design on vahvasti mukana”, Salokannel kertoo. ”Jätelasista syntyy upeita valaisimia, tarrasilpusta puolestaan terassilankku-ja ja ulkokalusteita. Hienoa, että nämä uudet tuotteet ovat samalla Lahden seudulta lähteviä vientituotteita.” Teräs palaa takaisin tuotteeksi Yksittäisten ihmisten teoilla on mer-kitystä, sillä pienet materiaalivirrat muuttuvat suuriksi, jolloin tarpeetto-mista materiaaleista voidaan jalostaa uusia teollisuuden raaka-aineita. Sa-malla saadaan vähennettyä energian ja neitseellisten materiaalien käyttöä. Suomessa poistetaan keskimäärin 100 000 autoa rekisteristä vuosittain. Yhdestä henkilöautosta saadaan irro-tettua jopa 70 prosenttia rautaa. Esi-merkiksi 1000 kiloa painavan auton kohdalla hyödynnettävä määrä on 700 kiloa. Monet romuauton osat soveltu-vat myös käytettäväksi uudelleen au-tojen korjaustoiminnassa. Metallikierrätyksen asiantuntija Kuusakoski Oy noutaa ja ottaa veloi-tuksetta vastaan romuautoja ja huoleh-tii raaka-aineiden talteenotosta. Myyn-tijohtaja Markku Raita Kuusakoskelta muistuttaa, että puhdistettuna metal-leja voidaan kierrättää ja hyödyntää lähes loputtomasti. ”Yhdestä säilykepurkista saadaan talteen 100 grammaa rautaa. Kymme-nen purkin kohdalla määrä vastaa jo yhtä kiloa. Näin laskettuna suomalais-ten vuosittain keräämillä rautapurkeil-la voidaan valmistaa 5 000 henkilöau-toa”, Raita kertoo esimerkin. Kuusakoski erottelee ja tutkii jalometalleja Kierrätettävissä materiaaleissa esiintyy monesti sekaisin useita arvokkaita me-talleja. Metallien erotteluteknologioi-den kehittämiseksi ja arvometallien analytiikan parantamiseksi Kuusa-koski on perustanut Lahteen ainut-laatuisen osaamiskeskuksen labora-torioineen. Uusi analyyttinen laboratorio aloit-ti toimintansa kesäkuussa 2014. Ar-vometallien luotettavaa ja nopeaa analysointia varten tarvitaan lisäksi sulatusuuneja sekä muita näytteen-valmistuslaitteita. Tämä kokonaisuus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Teknologiajohtaja Jyri Talja ker-too, että oma laboratorio parantaa ja nopeuttaa erityisesti jalometallien eli kullan, platinan ja palladiumin ana-lytiikkaa. ”Kun analyysit oli aiemmin tee-tettävä ulkomailla, uuden osaamis-keskuksen ansiosta jalometallien analyyseihin tarvittava aika lyhenee noin kymmenestä viikosta yhteen viik-koon.” Eroteltavien materiaalien kirjo li-sääntyy Taljan mukaan tulevaisuu-dessa. Kuusakosken tavoitteena onkin kasvattaa uusien pilot-mittakaavan lai-teinvestointien avulla Lahden toimi-pisteestä kierrätyksen osaamiskeskus, jossa työskentelee useita tutkijoita, la-borantteja ja diplomityön tekijöitä. Täydessä toiminnassa osaamiskes-kuksen on tarkoitus olla kesällä 2015. Jätettä lajitellaan, ke-rätään ja käytetään yhä enemmän hyödyksi. Lahden seutu on tästä erinomainen esimerk-ki. Kierrättäminen on tehty asukkaille helpo-ksi, sillä alueella toimii useita palveluita tarjo-avia ympäristöalan yri-tyksiä, jotka myös teke-vät keskenään tiivistä yhteistyötä. Kattohuopajätteestä asfaltin raaka-ainetta Kattohuovan ja purkubitumin kierrätyk-seen erikoistunut tanskalais-suomalai-nen Tarpaper Recycling Finland Oy avasi viime vuonna Kujalan jätekes-kuksessa terminaalin, jossa kerätään KUVA Kuusakoski Oy KUVA Tarpaper Recycling Finland Oy 12 CLEANTECH ARJESSA
BUUSTIA Lahden Seudulle | 1 • 2015
To see the actual publication please follow the link above