KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 7 $ Soukan elinkaarikoulun tiloja remontin valmistuttua; stress free -luokka (vas.), uusi yhdyskäytävä (kesk.) ja opettajain huone. Sisäilmaongelmista päästiin remontin myötä eroon. Suomessa on hankittu kokemuksia elinkaarimallista noin 15 vuoden ajan. Espoon kaupunki on toimi-nut tienraivaajana julkisin varoin toteutetuissa rakennushankkeissa. Vuonna 2001 valmistunut Kaivomestarin kiinteistö oli elinkaarihankkeista ensim-mäinen ja ylläpidon kannalta varsin vaa-tiva, koska tilat palvelevat niinkin erilai-sia käyttötarkoituksia kuin kouluopetus-ta ja uimahallitoimintaa. Espoon kanssa 25 ylläpitosopimuksen solminut NCC teetti aikanaan hankkeesta diplomityön, jonka keskeinen tulos oli, et-tä Kaivomestarin kiinteistön kustannuk-set ja palvelumaksut maksaisivat suurin piirtein saman verran kuin jos se olisi teh-ty budjettirahoituksella ja jäänyt kaupun-gin ylläpidettäväksi. – Olisi mielenkiintoista tarkastella Kai-vomestarin sopimusta uudessa valossa nyt, kun korkotaso on matalampi, diplomityön tehnyt Ville Räikkönen toteaa. Espoon kaupunki teetti myöhemmin diplomityön useammastakin elinkaari-kohteesta verrokkikohteineen, joka antoi samansuuntaisia tuloksia. Sen mukaan elinkaarikoulu oli samanhintainen, mut-ta laadukkaampi. – On totta, että elinkaarimallihankkeis-sa kiinteistön kunto on säilynyt kokemus-temme mukaan hyvänä. Tähän on kuiten-kin lisättävä, että jos omahoitoisissa koh-teissa rahoitus olisi samalla tasolla kuin elinkaarimallihankkeissa, nämä kaupun-gin itse ylläpitämät kiinteistöt säilyisivät yhtä hyvässä kunnossa kuin elinkaarikoh-teiden kiinteistötkin, arvioi sisäilma-asioi-hin erikoistunut Espoon kaupungin tutki-muspäällikkö Jaakko Mentunen. Mentunen on seurannut tiiviisti muka-na elinkaarimallilla toteutettuja Espoon kaupungin hankkeita, erityisesti kouluja – sekä uudis- että korjauskohteita. Viimei-simpiin Espoossa elinkaarimallilla toteute-tuista koulukohteista kuuluu Lintuvaaran koulun laajennus, peruskorjaus ja ylläpi-to. Samaan hankekokonaisuuteen sisältyy myös päiväkoti vastaavine jaotteluineen. VAKUUSVAATIMUKSET KOVIA Elinkaarimallihankkeiden palvelujak-soista Espoon kaupungilla vastaava han-kepäällikkö Leif Ilander pitää luonnolli-sena, että elinkaarihankkeen päätoteutta-jalta, siis myös elinkaaren aikaiset palvelut tarjoavalta urakoitsijalta, vaaditaan riittä-vät vakuudet. Käytännössä se rajaa elin-kaaritarjouskilpailujen menestymismah-dollisuudet vain suurille ja keskimääräistä suuremmille pk-rakennusliikkeille. – Mitään muita normaalista urakoinnis-ta poikkeavia erityisehtoja elinkaarihank-keisiin ei liity. Jotta rakennuttaja turvaa se-lustansa, eli ettei hankekumppani jättäydy sivuun kesken kauden, vakuusvaatimus on tarpeen sellaisena kuin se nykyäänkin on, Ilander linjaa. Hän kertoo Espoossa käydyn myös kes-kusteluja siitä, voisiko päävastuu olla ra-kennusurakoitsijan asemesta käyttöaikais-ten palvelujen tuottajalla, joka sitten ostaisi tarvitsemansa rakennusurakoinnin. – Näyttää siltä, että toisinpäin kuvio toi-mii paremmin – eli niin, että rakennusliike hankkii käyttöaikaiset palvelut. Periaat-teessa ei ole estettä, etteikö kyseinen raken-nusliike voisi olla pk-kokoakin, kunhan va-kuudet ja hankkeen kokoon suhteutettavat liikevaihtovaatimukset täyttyvät. KORKEAT SOPIMUSHINNAT Espoossa kuten muuallakin Suomessa to-teutetut elinkaarihankkeet ovat poikkeuk-setta sopimushinnaltaan korkeita, kymme-niä miljoonia euroja. Osaavillakaan pk-yri-tyksillä ole juuri ollut asiaa näihin kisoihin. Jos itse toteutusurakka olisikin pienempien rakennusliikkeiden mahdollisuuksien ra-joissa, kymmenien vuosien ylläpitojakso ei välttämättä ole. Edellä mainitusta syystä koulurakenta-misen elinkaarimallitarjouskisoissa ovat pärjänneet vain suurimmat. Niillä on ris-kinkantokykyä, muttei niilläkään aina va-rauksetonta halua. – Uudishankkeisiin elinkaarimalli mie-lestäni sopii paremmin kuin korjaushank-keisiin. Riskit on hinnoiteltava, mikä on korjaushankkeissa vaativaa, saati silloin, kun on otettava myös pitkän ajan ylläpi-tovastuu. Riskin suuruus on tapauskoh-taista, mutta siihen liittyy suuria epävar-muustekijöitä, pohtii Lemminkäinen Talo Oy:n Oulun aluejohtaja Marko Palonen. Vielä kriittisemmin suhtautuu Oulun kaupungin rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala. Hän perustelee kantaansa sil-lä, että elinkaarimalleihin liittyy sopimus-teknistä jäykkyyttä. – Mielestäni meidän ei rakennuttajana tulisi ulkoistaa vastuuta siinä laajuudessa kuin se elinkaarimallin periaatteen mukai-sesti tehdään – ainakaan korjauskohteis-sa. Tämän johtopäätöksen rohkenen teh- 2014 Espoossa kuten muuallakin Suomessa toteutetut elinkaari- hankkeet ovat poikkeuksetta sopimushinnaltaan korkeita, kymmeniä miljoonia euroja.
2016 Korjausrakentaminen | No4.pdf
To see the actual publication please follow the link above