Energiatehokkuuden ja sen ympärillä vel-lovan toiminnan logiikkaa on joskus vai-kea ymmärtää insinöörijärjellä. Jos edes päämäärät olisivat kirkkaat ja yhteneväi-set, se voisi auttaa. Aihepiiriin tuntuu liittyvän niin mo-ninaisia motiiveja ja tunnevaltaisia tah-totiloja, että on vaikea ottaa selkoa mihin kaikki johtaa. Kaikkien yhteisenä päämääränä on varmastikin pelastaa maailma ilmaston-muutokselta ja hiilidioksidipäästöjen vit-saukselta. Sen perusteella tuntuisi olevan mahdollista sopia toimenpiteistä, jotka tä-män tavoitteen toteuttavat mahdollisim-man kustannustehokkaasti. Mutta siitä ongelmat vasta alkavat. Yle- vän päämäärän nimissä eri tahot ajavat omia intressejään ja agendojaan, jotka voi-vat edistää ilmastonmuutoksen hillitse-mistä, tai sitten eivät. ERILAISIA INTRESSEJÄ JA AGENDOJA Joillekin tuntuu olevan tärkeintä edis-tää tiettyjä energiamuotoja, riippumatta ovatko ne tehokkaimpia tai edullisimpia. Ydinvoimaahan ei voi käyttää, koska se on tullut leimattua ihmisten ja ympäris-tön viholliseksi numero yksi ja siitä ei voi perääntyä. Joissain muissa asioissa on kylläkin ta-pahtunut täydellinen takinkääntö; kun al-kuvihreät kahlitsivat itsensä metsäkonei-siin hakkuut estääkseen, nyt niitä perä-ti halutaan lisätä ”bioenergian” tuotan-non nimissä. Oma intressiryhmänsä ovat aiheen ympäriltä oman bisneksen löytäneet, useimmiten runsaisiin valtion tukiaisiin perustuen. Sitä lobataan maailmanparan-nuksen hengessä niin, että savupiippu-teollisuuskin kääntyy cleantechiksi. Energiansäästön tai sen tuottamisen nimissä voi ajaa vaikka puutavaran ky-synnän lisäämistä tai muokata kaupun-kikuvaa mieleiseksi. 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN ENERGIA ON POLITIIKKAA Keskustelu siitä pitääkö energiantuotan-to hajauttaa niin, että jokainen rakennus on pieni voimalaitos vai tuottaa keskite-tysti, on sekin puhtaasti ideologista. Yh-tään vedenpitävää laskelmaa siitä, kum-pi malli on parempi vähentämään hiili-dioksidipäästöjä pitkällä tähtäimellä, en ole nähnyt. Oma lukunsa on eri energiamuotojen haitallisuuden puntarointi, jota ilmais-taan energiakertoimilla. Niitä muutellaan poliittisilla päätöksillä, vaikka taustalla pitäisi olla luonnostieteelliset faktat sii-tä, miten paljon kukin energiamuoto ai-heuttaa päästöjä. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat hämär-tyneet sellaiseksi sekameteliksi, että mitä tahansa voidaan ajaa ilmastonmuutoksen nimissä ilman, että kukaan jaksaa edes kysellä kunnollisia perusteluja. Kaiken taustalla häilyy epätietoisuus siitä, kuin-ka suuri ihmisen vaikutus ilmastonmuu-tokseen loppujen lopuksi on. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n ilmoit-tama ilmastoherkkyyden arvo, joka ku-vaa hiilidioksidimäärän tuplaantumisen vaikutusta lämpötilaan, on 1,5–4,5. Vaih-teluväli on niin leveä, että sen avulla voi-daan jälkikäteen todeta, että oikeassa ol-tiin, mutta se myös kattaa kaikki skenaa-riot väliltä ei-syytä-huoleen – katastrofi. LÖYTÄÄKÖ KANSALAINEN LOGIIKAN? Kun katsoo kaikkea energiaan ja ilmas-toon liittyvän toiminnan epävarmuuk-sia ja kyseenalaisuuksia, tuntuu hieman hämmästyttävältä, että vakavissaan ase-tetaan asteen kymmenesosan tarkkuudel-la tavoitteita maapallon keskilämpötilal-le. Sen jälkeen laskeskellaan mitä kunkin kansakunnan ja niissä yksittäisen pääs-tösektorin on tehtävä sen eteen. Lopuksi tehtaillaan määräyksiä tai normeja, joil-la tehdään rakentamisesta entistä vaike-ampaa ja riskialttiimpaa. Tässä kaikessa on varmasti hyvä tar-koitusperä, mutta kaiken logiikka sekä syy-seuraussuhteet ovat aikaa sitten ka-donneet tavallisen kansalaisen ulottumat-tomiin. Toivottavasti edes laskelmia teh-tailevat virkamiehet ne hallitsevat. Olisi mielenkiintoista tietää, miltä tä-män vuosikymmenen puuhailu näyttää 30 vuoden kuluttua. Olemmeko onnistu-neet kääntämään lämpenemisen kehitys-kulun, vai saaneet aikaan joukon asuma-kelvottomia, energiapihejä rakennuksia? Juha Salminen TkT, kehitysjohtaja Consti Yhtiöt KOLUMNI 3/2016 RAKENNUSTIETO.FI Maailmanparannus ei ole insinööritiedettä ONNISTUMMEKO KÄÄNTÄMÄÄN KEHITYSKULUN? Tässä kaikessa on varmasti hyvä tarkoitusperä, mutta kaiken logiikka sekä syy-seuraus- suhteet ovat aikaa sitten kadonneet tavallisen kansa-laisen ulottumattomiin.
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above