ZERO!-KILPAILU VTT:n ja Rakennusinsinöörien liit-to RIL:n keväällä 2016 järjestä-män kilpailun voitto meni Aal-to- yliopiston joukkueelle UPS. – Voittajaesityksessä oli par-haiten paneuduttu kilpailun läh-tötavoitteeseen todennuksineen. Muis-sa töissä oli toisaalta huomioitu osaavasti arkkitehtuurin tai tuotteistuksen ja modu-laarisuuden näkökulma, kilpailun tuoma-ristoon kuulunut projektipäällikkö Irme-li Mäkelä Consti Julkisivut Oy:stä arvioi. Kilpailussa piti tutkia myös taloudelli- suusnäkökulmia elinkaari- ja takaisin-maksulaskelmineen. Kaikki asiat eivät Mäkelän mukaan laskelmissa olleet aina välttämättä kohdillaan, mutta työelämässä varsinkin näinä aikoina on tärkeää tuot-taa ratkaisuja, jotka ovat myös taloudelli-sesti järkeviä. YLLÄPITOVAIHE PAREMMIN HUOMIOON Voittajajoukkue oli muista poiketen mietti-nyt käyttäjälähtöistä mobiilisovellusta, jo-ka tuottaisi käyttäjille tietoa rakennuksen ilmastoinnista, sähköstä ja vedestä. Mäkelä laskee sen joukkueen ansioksi ja korostaa, että käytännössäkin olisi mietittävä tar-kemmin, miten esimerkiksi rakennus-automaatio ja siihen liitettävät rakennuk-sen olosuhteiden, kulutuksen ja iv-järjestel- mien toimintatiedon seuranta saadaan tä-nä päivänä helppohoitoisesti ja tehokkaasti palvelemaan rakennuksen käyttövaihetta. – Etenkin ilmastointijärjestelmien tar-kastuksissa, 34 | KORJAUSRAKENTAMINEN säädöissä ja huolloissa on vielä paljon kehittämisen varaa. Pelkkä raken-nuksen energiatehokuutta mittaava E-luku ei riitä tavoitteeksi, vaan aina tulisi pyrkiä myös järkevään ylläpitoon niin, että loppu-tuloksena on kaikin puolin terveellinen ja toimiva sekä helppokäyttöinen rakennus. ILMANVAIHDON TARVE KOROSTUU Useammassakin opiskelijatyössä oli läm-mityksen hybridijärjestelmät aurinkopa-neeleineen tai maalämpöpumppuineen. Mielenkiintoista ja täysin malliesimerk-kitalon toteutuksesta poikkeavaa Mäke-län mielestä oli, että kilpailun kansainvä-lisyyden vuoksi useammassa ehdotukses-sa oli lähdetty toteuttamaan suunnitelmaa painovoimaisella ilmanvaihdolla. – Sen uskottiin vakaasti olevan hallitta-vissa myös Suomessa massiivisten kierrä-tystiilien ja hampusta rakennettujen läm-pöseinien avulla. Vaihtoehtona ehdotettiin lasisia kaksoisjulkisivuja, joiden väliin jäi-si yhteisparvekemaisesti sosiaalisen vyö-hykkeen alue. – Vaikka nämä tuntuivat varsin radi-kaaleilta esityksiltä – eikä ehkä kaikkia de-taljeja oltu saatu toimiviksi, niin ilman täy-sin erilaistenkin ratkaisujen tarkasteluja on vaikea tutkia tai tuoda rakennusalalle mi-tään uutta. Tulevaisuudessa toimivin rat-kaisu voi olla ”jotain siltä väliltä”. Ilman-vaihdon tarve on vahvasti esillä nyt koko Euroopassa, kun EU-tason määräyksiä ol-laan ilmamäärien osalta tarkistamassa. KOKONAISVALTAISTA VUOROVAIKUTUSTA Kilpailun tärkein ansio oli Mäkelän mie-lestä siinä, että se yhdisti eri opiskelualat lähestymään energiatehokkuuden haastet-ta vuorovaikutuksessa. – Myös työelämässä tulisi tutkia raken-nusta ja hanketta kokonaisvaltaisemmin sekä miettiä, miten kiristyvät rakentami-sen energiatehokkuuden haasteet seläte-tään. Ne tulevat varmasti myös korjausra-kentamiseen uudisrakentamisen jälkeen, hän pohtii. – Oli kiva havaita, että opiskelijoilla oli tarjolla laaja spektri ratkaisuja myös sii-hen, mitä lähiöasuminen muuttuvassa kaupunkiympäristössä tarkoittaa arkielä-män palveluineen. Se jää usein numeroi-den taakse, opiskelijoita ohjannut adjunct professor Kimmo Lintula Aalto-yliopis-tosta täydentää. Kilpailu oli osa EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelmaan kuuluvaa, VTT:n koor-dinoimaa NeZeR-hanketta. Työt arvioitiin NeZeR-hankkeessa tuotetuilla arvosteluk-riteereillä ja lopulliset valinnat teki jury, jonka jäseninä olivat kilpailua tukenei-den yritysten edustajat sekä Riihimäen kaupunki, Kiinteistöliitto, Arkkitehtuu-ritoimisto Kimmo Lylykangas ja Raken-nuslehti. Lisätietoa Zero!-ki l p a i lun k i l p a i luehdotuksista: ht tps://zerocompetition.wordpress.com OPISKELIJAT KEKSIVÄT LUOVIA ”LÄHES NOLLA” -RATKAISUJA Monitieteelliset opiskelijaryh- mät Aalto-yliopistosta ja Met- ropoliasta kisasivat parhaasta lähes nollaenergiatason korjaus- suunnitelmasta tyypilliselle 70-luvun elementtikerrostalolle. Teksti: Kaisa Salminen Kuva: Aalto-yl iopisto
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above