KORJAUSRAKENTAMINEN | 3 3 SUUREMPI OSTOVOIMA Kiire painoi jo päälle, kun putkiremontteja alettiin niputtaa yhteen. Perustettiin ryh-mäkorjaustoimikunta, johon jokaisesta ta-loyhtiöstä kuului kaksi hallituksen jäsen-tä. Yhtiöiden tarpeita käytiin läpi jokaisen taloyhtiön hallituksessa ja ryhmäkorjaus-toimikunnassa. – Neljän vuoden rupeamaan on mahtu-nut monia vaiheita, mutta ryhmässä kor-jauttaminen on kannattanut, Mäki-Aaltio vakuuttaa. Tarjouksia pyydettiin tunnetuilta ura-koitsijoilta, joilla on talousasiat kunnossa. Lähes kaikki tarjouspyynnön saajat teki-vät tarjouksen, sillä kimpassa ostovoima on suurempi. Urakoitsijoitakin kiinnostaa enemmän viiden kuin yksittäisen taloyh-tiön remontti. – Suurin etu tuli urakoinnista, mut-ta jopa asbestikartoituksissa nähtiin sel-vä hintaetu. Myös putkiston kuntotutki-mukset, hankesuunnittelu, projektipääl-likkö ja suunnittelijat kilpailutettiin yh-dessä, Mäki-Aaltio kertoo. URAKKAVAIHEESSAKIN ETUJA Suunnittelun kustannukset oli päätetty he-ti alussa jakaa, jos ensimmäisestä talosta löytyisi muitakin taloyhtiöitä hyödyttäviä, lisäsuunnittelua edellyttäviä kohtia. So-pimus tuli tarpeeseen, kun heti hormeja avattaessa voitiin todeta, että viemärit ei-vät mahdu niihin. – Myös työmaan perustamisesta tulee säästöä, koska talot ovat vierekkäin. Laatu ja tehokkuus paranevat remontin edetes-sä. Kun useampaa taloa tehdään samaan aikaan, löytyy kiireapu läheltä, Lindman luettelee ryhmäkorjaamisen etuja. Maasälväntien kohde on siinä mielessä ihannetapaus, että kaikki viisi taloyhtiötä ovat samanlaisia – vain korjaushistoriassa on eroja. Säästö tulee juuri siitä, että urak-ka voidaan viedä läpi samanlaisilla suun-nitelmilla ja toteutustavoilla. Jokaisella yhtiöllä on kuitenkin oma budjetti ja paperilla kaikki ovat omia työ-maita. Urakan mukaisten töiden suhteen yhtiöillä on samat kustannukset, mutta yh-tiöt voivat tehdä myös omia ratkaisujaan. ENERGIAKORJAUKSET KIINNOSTAVAT Kaksi taloyhtiötä päätti remontin yhtey-dessä korvata koneellisen poistoilmanvaih-don Asiakaspalvelupäällikkö Monica Wenell on voinut neuvoa asukkaita erillisestä mallikontista käsin, josta löytyy muun muassa luonnollisessa mittakaavassa oleva kylpyhuone varusteineen, keittiökalustenurkkaus, laattamalleja ja paljon muuta putkiremontissa asukkaille tärkeää. energiaa säästävällä lämmön talteen-otolla (LTO). – Muutos on helpointa toteuttaa, jos ra-kennuksessa on ennestään koneellinen il-manpoisto. Myös ilmamäärien pitää olla riittäviä, eli asuntoja pitää olla riittävästi, jotta teho saadaan riittävän suureksi, koh-teen lvi-suunnittelun tehnyt Sami Linner-mo Rakennuttajakaaresta toteaa ja lisää, että tietoa energiakorjausten kustannus-vaikutuksista taloyhtiöissä kaivattaisiin kuitenkin lisää. Katolla ollut vanha kammioilmanvaih-tokone vaihtui uuteen nestekiertoiseen LTO-yksikköön. Keruuputket saatiin si-joitettua kätevästi käytöstä poistettuihin roskakuiluihin. Kellarikerroksen lämmön-jakohuoneeseen saatiin mahtumaan pois-toilmalämpöpumppu sekä varaajat. Kaukolämpöjärjestelmä oli tulossa yh-tiöissä tiensä päähän ja se päätettiin uusia samalla. Uudessa järjestelmässä lämmön talteenotto ja kaukolämpö toimivat saman automatiikan takana. – Talteen otettua energiaa hyödynne-tään kylpyhuoneiden uusissa vesikiertolat-tioissa, vanhassa patteriverkossa ja käyt-tövedessä. Paras hyöty saadaan, jos sitä käytetään matalalämpöiseen lattialämmi-tykseen, mutta järjestelmän automatiikka päättää, mikä on kulloinkin taloudellisin-ta Linnermo valaisee asiaa. Järjestelmään on syötetty energiayhti-ön taksamuutokset, joten jos vaikka keski-kesällä on halpaa kaukolämpöä saatavilla, käytetään sitä enemmän. TAVALLISTA PIDEMPI SUUNNITTELUVAIHE Ryhmäkorjaushanke mahdollisti malliti-laan panostamisen. Mallikontista löytyy luonnollisessa mittakaavassa oleva kylpy-huone varusteineen, keittiökalustenurk-kaus, laattamalleja ja paljon muuta. – Tiedotteet kulkevat monia eri kanavia pitkin. Lisäksi huoneistokohtaisessa tapaa-misessa kerrotaan, mitä juuri siinä asunnos-sa tehdään, vastataan asukkaiden kysymyk-siin ja kirjataan toiveet muistiin, asiakas-palvelupäällikkö Monica Wenell kertoo. Joskus osakas saattaa tilata yksittäiseen huoneistoon niin paljon lisätöitä, että kaik-kea ei saada tehtyä perusurakan aikana. – Osakkaille kerrotaan jo työn tilaus-vaiheessa arvio mahdollisesta lisäaikatar-peesta. Jos sille tulee tarvetta, asiasta tie-dotetaan vähintään kuukausi etukäteen. Näissä hommissa pitää olla aina ajoissa, Lindman painottaa. Maasälväntien putkiremontissa asu-kas joutuu asumaan kolme kuukautta pois omasta asunnostaan. Työaika asuntoa koh-den on 70 työpäivää. Putkiremontin eteen tehtiin paljon suunnittelua. Alkuvaihe oli pitkä ja jump-paaminen viiden eri taloyhtiön hallituksen kanssa vei aikansa. Se vaikuttaa kuiten-kin kannattaneen; neljä vuotta myöhem-min ensimmäinen talo luovutettiin kesä-kuussa aikataulun mukaisesti. – Näin yksinkertaisella tavalla on estetty, että johtoihin ei porraskäytävissä kompuroida, Pyry Lindman näyttää. Putkiremontti kerrostalossa käynnissä, asukkaiden posti kulkee siitä huolimatta.
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above