Pitkäkankaan koulukeskuksen osat ovat säilyneet arkkitehtuurin osalta hyvin vuosina 1983 ja 1985 tehtyjen laajennusten jälkeen. KORJAUSRAKENTAMINEN | 3 3 maan ajankohtaisia asioita. Yhteistoiminnallisia työkaluja on tarkoitus ottaa käyttöön sitä mukaa, kun ymmärrys kasvaa. – Erikoiseksi tämän hankkeen tekee sekin, että kehitysvaihe ei ole ollut pelkästään suunnittelua vaan purkutyöt käynnistettiin kehitysvaiheen aikana. Näin pystyimme sulkemaan pois korjauskohteille tyypillisiä epävarmuuksia, jotka olisivat näkyneet riskilisänä tavoitekustannuksessa, Moilanen toteaa. Perusparannushanketta toteuttaa laatupainotteisesti valittu konsortio, joka on kilpailutettu kohdekohtaisesti. Toisessa kohteessa on päätoteuttajana Kaupungin Tekninen liikelaitos ja toisessa Rakennus Koskela Oy. Tilaaja on valinnut erikseen suunnittelijoiden ja rakentajien ryhmät. Suunnittelun osalta sopimuskumppanit kilpailutettiin KVS- eli kokonaisvastuusuunnittelun puitesopimusryhmittymistä. Neuvotteluvaiheen kehitystyöpajoissa arvioitiin ulkopuolisen työpsykologin, Terhi Metsin toimesta, miten yhteistyö eri osapuolten kesken sujuu. – Urakoitsijoita ei valittu pelkästään yritys- vaan myös vastuuhenkilöiden referensseillä. Haimme muun muassa kokemusta vastaavantyyppisistä kulttuurihistoriallisista koulukohteista. Laatupainotus oli 60 prosenttia ja hintapainotus 40 prosenttia, Timisjärvi kertoo. OPETUSYMPÄRISTÖT MUUTOKSESSA Allianssimallin tapaan kaikki keskeiset osapuolet ovat allekirjoittaneet saman ohjelma-allianssisopimuksen. Molemmissa hankkeissa sopimuskumppaneita on kymmenen. – Poikkeuksellista on se, että yksi sopimuksen allekirjoittajista on tilojen käyttäjä. Käyttäjät ja koulun väki voivat siten olla entistä paremmin mukana integroidussa toteutuksessa, Moilanen toteaa. – Pitkäkankaan koulussa on käyty esittämässä mallinnustulosta ja opettajat ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Olemme saaneet heiltä palautetta ja muutosehdotuksia. Kun käyttäjiä osallistetaan, esimerkiksi uudet oppimisympäristöt herättävät vähemmän vastustusta, Timisjärvi täydentää. Opetussuunnitelmien uudistukset tulevat asteittain voimaan syksystä 2016 lähtien. Nämä haasteet ovat tässäkin hankkeessa mukana. – Kiinteistön omistajana tavoitteenamme on tietysti tilatehokkuus. Lisäksi oppimisympäristöjä pyritään kehittämään uusien oppimiskäsitteiden mukaisiksi. Se tarkoittaa monitoimisia ja joustavia tiloja, eli perinteisistä luokista siirrytään avoimuutta, liikkuvuutta ja innovatiivisuutta edistäviin oppimisympäristöihin, Timisjärvi kertoo. – Käytävät ja muut tilat, joiden käyttöaste on muuten vähäinen, otetaan uuden oppimisympäristön osaksi. Myös tilojen muiden käyttäjien tarpeet huomioidaan, Moilanen täydentää. PIENIÄ URAKOITSIJOITA KOULUTETAAN Oulun Tilakeskuksessa on menossa kahden korjausrakentamisen ohjelma-allianssin lisäksi yksi projektiallianssikohde. Kokemusta on myös elinkaarihankkeista ja toki perusurakoitakin tehdään paljon. – Siirryimme kahdessa hankkeessa korjausrakentamisen ohjelma-allianssiin, koska pyrimme kehittämään rakennuttamisen toimintamalleja. Kokemukset vaikuttavat tietysti tuleviin hankkeisiin, Timisjärvi pohtii. Elinkaariallianssikaan ei pidetä mahdottomana ajatuksena. Kyse on idea-asteella olevasta toimintamallista, jossa ajatuksena on ottaa ryppäänä toteutetuista kohteista pidempiaikainen ylläpitovastuu. – Olemme tässä vaiheessa halunneet edetä pienin askelin, koska peruskorjauskohteissa toimijat ovat suhteellisen pieniä ja yhdessä tekeminen on heille uutta. Ajatuksena on saada koko ala kehittymään eikä niin, että yhdet ja samat yritykset tekevät allianssihankkeita. Olemme jatkaneet kuitenkin takuuaikaa viiteen vuoteen, eli voidaan puhua minielinkaaresta, Moilanen kertoo.
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above