Oulun Tilakeskus pilotoi kahdessa koulukorjauksessa ohjelma- allianssia. Ajatuksena on siirtää allianssimenetelmän hyötyjä pienempiin, haasteellisina koettuihin peruskorjauskohteisiin. Teksti: Kaisa Salminen Kuvat: Eero Moi lanen ja Oulun Ti lakeskus Molemmat pilottikoulut, Pitkäkankaan koulu ja Pohjankartanon koulu, ovat kuuluja arkkitehtuuristaan. Oulunsalossa sijaitseva Pitkäkankaan koulu on täydellisen pe- ruskorjauksen tarpeessa. Näin suurta koulua ei pystytä kuitenkaan siirtämään yhdellä kertaa väistötiloihin. – Määrärahatkaan eivät siihen riittäisi. Tutkimme sen takia hankkeen ketjuttamista osahankkeisiin, korjausrakennuttamispäällikkö Elina Timisjärvi Oulun tilakeskuksesta kertoo. Pohjankartanon koulua käyttää neljä isoa toimijaa – Pohjankartanon koulu, Madetojan musiikkilukio, Oulu-opisto ja Oulun Konservatorio – aamukahdeksasta iltakymmeneen. Vanhaa monitoimitaloa on korjattu aikaisemminkin ja tässä hankkeessa on paketoitu 3-4 isoa vaihetta korjausohjelmaksi. – Olemme kehittäneet korjausrakentamisen ohjelma-allianssia projektiallianssiurakan sopimusmallin pohjalta ja kehitystyö jatkuu. Osahankkeittain riskit ja mahdollisuudet pysyvät ymmärrettävissä mittasuhteissa, Eero Moilanen Vison Alliance Partners Oy:stä täydentää. VAIHEITTAINEN SOPIMUSKÄYTÄNTÖ Ohjelma-allianssissa valittu konsortio toteuttaa useita osahankkeita kehitys- ja toteutusvaiheiden sarjana. Se että kehitysvaihe 32 | KORJAUSRAKENTAMINEN jatkuu pitkin projektia, on normaali tapa toteuttaa allianssihankkeita. Pitkiä projekteja on myös jaettu osavaiheisiin. Moilasen mukaan se on tiettävästi uutta, että jokaisen osahankkeen osalta tehdään sekä kehitysvaiheen että toteutusvaiheen sopimus kaupallisine malleineen. Kaupallisella mallilla kannustetaan jatkuvaan oppimiseen ja parantamiseen. Hankkeessa pyritään esimerkiksi eliminoimaan hukkaa. Ohjelma-allianssiin kuuluu koko korjauskohteen ohjelmointi huomioiden tilojen käyttö, väistötilat, vuosibudjetit ja resurssien tasainen käyttö. – Kullekin osahankkeelle asetetaan aina kehitysvaiheen päätteeksi tavoitekustannus ja kaupallinen malli. Näin pyritään kannustamaan osapuolia saavuttamaan kustannustavoite ja muut tilaajalle tärkeät tavoitteet. Tilaajalla on jokaisen osahankkeen jälkeen myös mahdollisuus vaihtaa toimittajia, jos nämä eivät täytä tilaajan toiveita. KOVAT TAVOITTEET Molempien koulujen korjaushankkeet käynnistyivät marraskuussa 2015, puolen vuoden hankintavaiheen jälkeen. Aikataulutuksesta ei voi Timisjärven mukaan antaa kovin tarkkoja faktoja, koska jatkovaiheiden ohjelmointi tehdään yhdessä. Toinen hankkeista on kuitenkin edennyt toukokuussa toteutusvaiheeseen. – Osaltaan aikatauluun vaikuttavat budjetti ja käyttäjien tarpeet. Kaupunginvaltuusto myöntää vuosittain korjausmäärärahat ja vaiheistetulla toteutuksella haetaan tasaista virtausta, jotta kehitys- ja toteutusvaiheita olisi koko ajan käynnissä, hän kertoo. – Pyrimme etenemään pitkälti samoilla resursseilla vaiheesta toiseen. Kun edellinen toteutusvaihe loppuu, seuraavan kehitysvaihe on käynnistymässä tai jo käynnistynyt. Etenkin suunnittelulle asetetut tavoitteet ovat kovia. – Pyrimme lyhentämään suunnitteluprosessin läpimenoaikoja 50–80 prosenttia ja rakentamisen läpimenoaikoja 10–25 prosenttia. Tavoite on myös vähentää kiinteistön ylläpito- ja energiakustannuksia 10– 25 prosenttia. PURKUTYÖT KÄYNNISTETTIIN KEHITYSVAIHEESSA Oulun Tilakeskuksella on Big Room -tila, johon kokoonnutaan kerran viikossa ratko- OHJELMA-ALLIANSSI TAHDITTAA KOULUKORJAUKSIA Yhteistoiminnallisia työkaluja on tarkoitus ottaa käyttöön sitä mukaa, kun ymmärrys kasvaa projektin edetessä vaiheesta toiseen. Perinteisistä luokista siirrytään muuntojoustaviin oppimisympäristöihin, jotka edistävät avoimuutta, liikkuvuutta ja innovatiivisuutta. KOULUKORJAUS
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above