televalle, kuinka paljon on syytä varata aikaa työn toteutukseen. – Meillä on tietokannassa jo tieto siitä, minkälaista työryhmää suositellaan mihinkin työvaiheeseen ja kuinka paljon aikaa työryhmältä kuluu tietyn työvaiheen suorittamiseen. Tätä tietoa olisi hyvä käyttää realismin lisäämiseksi niin kustannuslaskennassa kuin aikataulun suunnittelussa hyväksi, Koskenvesa suosittaa. Tietokantaan on viety myös työmenetelmien ja tehtävien työturvallisuuteen sekä laatuvaatimuksiin liittyvää tietoa. – Kaikki toivottavasti tietävät, että työturvallisuus, laatu ja tuottavuus korreloivat keskenään. Se mikä meiltä usein puuttuu, on tuottavan, laadukkaan ja turvallisen tuotannon edellytykset. Jos palavereissa ja kokouksissa puhutaan vain siitä, miten puutteita korjataan, johtaminen keskittyy jälkijättöiseen valvontaan ja ohjaukseen – sen sijaan, että ehkäistäisiin virheitä luomalla edellytyksiä ennakoivaan laadunvarmistukseen, hän korostaa. LISÄ- JA MUUTOSTYÖT NÄKYVIKSI? Anssi Koskenvesa on kouluttanut rakentamisen aikataulujen ohjausta enemmän kuin moni muu Suomessa. Hän arvioi, ettei tällä saralla ole tapahtunut kovin suurta uudistumista. – Esiin on noussut yhteisöllisiä ohjausmalleja, joista olisi hyötyä kaikessa rakentamisessa, mutta erityisesti peruskorjauskohteissa, hän sanoo. – Toisella puolella maailmaa löytyy esimerkkejä siitä, että tiukatkaan aikaraamit eivät tuota ongelmia, koska suunnittelua tehdään ja siihen varataan resursseja ihan toisella tavalla kuin meillä Suomessa. Aikataulusuunnittelusta ei ole paljon hyötyä, jos hankkeita ei johdeta niiden mukaisesti. – Suomi on täynnä työmaita, jotka käyn- nistyvät, vaikka suunnitelmat eivät ole val- miina. Näin ei pitäisi olla, Koskenvesa pohtii. – Eräässä hankkeessakin oli 360 lisä- ja muutostyötä, mutta silti tilaajalla oli käsitys, etteivät ne vaikuta aikatauluihin. Eihän tällä systeemillä aikataulut voi pitää. Lisä- ja muutostyöt pitäisi saada läpinäkyviksi, menettelytavat niiden käsittelyä varten tulee aidosti sopia hankekohtaisesti ja sovituista menettelyistä on vielä pidettävä kiinni, hän muistuttaa. IHMISET EDELLÄ Rakentamisen työmenekit ovat Mittaviivan tutkimusten mukaan säilyneet samana tai nousseet hieman. – Suuria teknologiasta tai työtavoista seuranneita tuottavuusloikkia ei ole Ratu tutkimuksessa viime aikoina havaittu, kertoo Mittaviivan Christian Kivimäki, joka vastaa Ratu-hankkeen tutkimuksellisen työmenekkitiedon keruusta. – Osataan kyllä piirtää palkkia palkin perään ja viivapiirroksia, mutta osataanko luoda edellytyksiä johtaa työmaita? Nyt olisi tilausta kehittää tuotannonohjauksen tapoja esimerkiksi soveltamalla Lean-ajattelumallia, kuten tasaisen tuotantovauhdin tahtiaika-menetelmää – tuotantoa on helpompi ohjata, jos kaikki tekevät töitä samaa vauhtia, Koskenvesa pohtii. – Työmaata ei pidä johtaa yleisaikataululla vaan tehtävillä. Jokaisesta tehtävästä laaditaan aikataulu ja sen jälkeen varmistetaan, että tekijät ymmärtävät tavoitteet. Kaikki lähtee ihmisten kunnioittamisesta, hän kiteyttää erään palkitun rakennusmestarin teesejä. Sekin huolestuttaa, että ammattiosaamisen arvostus on katoamassa. – Jos ostat muuraustyötä vain hinta mielessä, aikataulut eivät välttämättä pidä, koska työntekijöitä tarvitaankin käytännössä suurempi määrä. Välillistä johtamista on enemmän. VIRHEISTÄ OPITTAVAA Työmenekin määrittely ei ole helppoa, koska yhdessä kohteessa voi olla sata vaikuttavaa muuttujaa. Menekille ei voida sen takia määrittää yhtä oikeaa arvoa. – Ratu ilmoittaa silti hyvän rakentamistavan mukaisen työsuorituksen menekin, jonka sisälle perusrakentamisen ammattilaisen pitäisi kirkkaasti päästä, Koskenvesa ja Kivimäki toteavat. Kaikista suurin vaikutus työn tuottavuuteen ja laatuun on Koskenvesan arvion mukaan yksittäisellä työntekijällä – miten hän työtä tekee ja millä asenteella. Rakennusalalla tarvitaan myös aina vähän ohjausta hyviin työtapoihin, koska kulttuuri on villi ja vapaa sekä vaihtelee työmaittain. Hän korostaa myös jatkuvan parantamisen merkitystä; työsuoritus paranee työn edetessä, kun esimies välillä pysähtyy yhdessä tekijöiden kanssa miettimään miten sitä voi parantaa esimerkiksi parempia edellytyksiä luomalla. – Tärkeää olisi oppia virheistä, ei niitä tarvitse pelätä ja hävetä. KORJAUSRAKENTAJILLE UUSIA TUOTTEITA Tietokantapohjaisesta tiedosta pyritään kehittämään uusia tuotteita myös korjaus- rakentamisen tarpeisiin. Kaksi ohjelmistoyritystä, Tocoman ja Trimble, ovat tarjonneet vuoden 2015 keväästä lähtien asiakkailleen korjausrakentamisen menekkitietoja. – Edellytyksenä on, että asiakas käyttää Ratu Net -palvelua, josta käyttäjä voi ladata aikatauluohjelmiston viitetiedoston käyttöönsä. Aikaisemmin vain uudisrakentamisen työmenekkitietoa on ollut saatavilla viitetiedostoissa, Raija Lahtinen kertoo. – Tietokannasta saadaan tietoa ulos myös taulukkomuodossa, Kivimäki täydentää. Menekkitietoja löytyy useammastakin Ratu-tuotteesta, kuten Aikataulukirjasta, Rakennustöiden menekki -kirjasta, Suunnitteluohjeista ja Tehtäväsuunnitteluohjeista. Rakennustöiden menekkejä on julkaistu kirjamuodossa 1970-luvulta lähtien ja Aikataulukirjaa 80-luvulta asti. Nämä tuotteet pyritään kokoamaan tietokantapohjaisesti jatkossa. Kivimäen mukaan vastaavia tuotteita voidaan tuottaa jatkossa myös korjausrakentamisen tarpeeseen tietokannasta. – Aikataulukirjan tarkoitus on helpottaa työmaan kaikkien töiden aikataulusuunnittelua ja ohjausta. Kaikki työmenekkitiedot perustuvat Ratu-ohjekortteihin, joissa on yksityiskohtaisin tieto, Lahtinen selvittää. Lisät ietoa: Ratu-tuot tei ta julkaisevat Rakennustietosää- ti ö ja Rakennus teol l isuus RT r y. Mater iaa l i t ovat haet tavis s a kaupal l ises ta Ratu Net -pal- velusta. www. rakennusti e to.f i Muuta hyödyl l istä: Kosteudenhal l inta.f i Laaturakentaminen.f i ”Meillä on tietokannassa jo tieto siitä, minkälaista työryhmää suositellaan mihinkin työvaiheeseen.”
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above