HAASTEET KORJAUS- RAKENTAMISEN ONGELMAT PUNTARISSA Kun joukko suunnittelualan vaikuttajia kokoontuu ruotimaan korjausrakentamisen haasteita, pöydälle nostetaan laaja skaala epäkohtia tahmeasti etenevistä normitalkoista pääsuunnittelijan epäselvään rooliin ja lyhytnäköiseen hintakilpailuun. Tekst i ja kuvat: Kaisa Salminen Haastateltavina ovat Suunnittelu ja konsultointiliitto SKOL ry:n toimitusjohtaja ja joukko talotekniikkaryhmän aktiivijäseniä. SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen avaa keskustelun kaupungistumisen haasteilla. Tyhjät toimisto- ja liiketilat pitäisi saada hyötykäyttöön, koska muuten ne jäävät tyhjilleen tai puretaan. Se ei ole edes kestävän kehityksen mukaista. – Jos käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä sovelletaan uudisrakentamisen tiukimpia normeja, hankkeelta tipahtaa taloudellinen pohja. Viime aikoina olemme kuitenkin saaneet huomata, että esimerkiksi ympäristöministeriössä käyttötarkoitusta helpottavia muutoksia on tietoisesti hidastettu. Kaupungistamista ei pitäisi jarruttaa, koska se lisää tuottavuutta ja tiheämpi kaupunkirakenne pienentää työttömyysriskiä, hän korostaa. Mannonen käyttäisi kaikki mahdolliset joustot hyväksi, jotta käyttötarkoituksen muutokset voidaan tehdä kustannustehokkaasti. – Jakamistalous mullistaa yhteiskuntarakennetta ja kaupunkirakenteen pitää seurata mukana. Kuinka paljon keskustoissa ylipäätään tarvitaan pysäköintipaikkoja, kun überistyminen yleistyy ja robottiautot kurvaavat ovelle, hän kysyy. EPÄSELVIÄ ROOLITUKSIA Pääsuunnittelijan roolitus tuntuu aiheuttavan päänvaivaa SKOLin talotekniikkaryhmälle. – Joku määrää pääsuunnittelijan vastuun ja siihen se jääkin; ei pääsuunnittelijalla ole valtaa eikä hän ota valtaa. Minusta pääsuunnittelijan pitäisi olla valitsemassa muita suunnittelijoita, Mika Reinikainen Granlundilta sanoo. – Kukaan ei huolehdi aikataulutuksesta eikä tilaajalle uskalleta sanoa, että tarvittaisiin lisää aikaa, Ilkka Kiiski Sweco Talotekniikasta jatkaa. Kalevi Hämäläinen Staconilta muistuttaa, että jos pääsuunnittelijana on arkkitehti, hänen pitäisi olla eri henkilö kuin projektiarkkitehti, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin. Pääsuunnittelijan pitäisi pystyä katsomaan etäämmältä esimerkiksi aikatauluasioita. – Kaikkein hölmöintä on, että pääsuun- nittelijan tehtävä niputetaan muuhun suunnittelutarjoukseen eikä nähdä, mikä on tehtävän suuruus ja laajuus. Pääsuunnittelija voi olla melkein kuka tahansa, kunhan hän on projektin kokenein henkilö, AX-Suunnittelun Urpo Koivula puolestaan sanoo. JÄYKKIÄ PROSESSEJA Kentältä on tullut palautetta, että suunnitelmat ovat myöhässä ja niissä on paljon virheitä, joita tietotekniikka ja -mallintaminenkaan eivät ole pystyneet poistamaan. Hämäläinen arvioi syyksi, että urakkalaskentapakettiin pyritään sisällyttämään liian pitkälle viedyt talotekniikkasuunnitelmat. – Loppukäyttäjä herää valitettavasti vasta rakennushankkeen edetessä, mutta tässä vaiheessa suunnittelutehtävään varatut palkkiot on jo käytetty. Tämä on varmasti yksi suuri syy, miksi suunnittelun laatua arvostellaan, hän pohtii. Kiiski komppaa Hämäläistä. – Osittain kyse on siitä, että prosessi on liian jäykkä. Urakoitsijat pitäisi saada aikaisessa vaiheessa hankkeeseen mukaan ja joukkuepeliä pitäisi kehittää. Allianssimalli on siitä hyvä, että hyödyt ja riskit jaetaan osapuolten kesken, hän pohtii. – Tuskin laatu yksin toteutusmuodoista lähtee, mutta kaikkien osapuolten pitää sitoutua rakennusprojekteissa eri tavalla yhteistyöhön ja pidemmän ajan lopputulokseen, Koivula puolestaan sanoo. – Toisaalta on turha haikailla sataprosenttisen virheettömien suunnitelmien perään, koska kukaan ei tilaa sellaisia. Kaikkien asioiden tarkistaminen maksaisi yksinkertaisesti liikaa. PULAA RESURSSEISTA Mannilakin korostaa, että allianssihank- 20 | KORJAUSRAKENTAMINEN
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above