hankkeen, seuraa helposti vastareaktioita. Tietoa jatkaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin Yliopiston kanssa Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa PRE-ohjelman tutkimuksen tietä. – Tavoitteena on viedä projektista saatuja tuloksia käytännön tasolle nimenomaan korjauskohteessa. Pyrimme kuvaamaan suunnitteluprosessin kriittiset paikat ja eri tehtävien väliset riippuvuudet. Ongelmaksi on koettu, että suunnitteluaikataulua ei ole oikein olemassa. MONTA NÄKÖKULMAA HUOMIOON Granlund teki Onerva Mäen solmusessioissa energiasimulointia. Yhtiön palkittu energiaoptimointimalli on kehitetty näiden kokemusten perusteella. Samaan aikaan kehitettiin EU-projektia varten ohjelmistosovellusta, jonka avulla voitiin havainnollistaa energiaoptimoinnin tuloksia päätöksentekoa varten. – Solmutyöskentelyssä voidaan hyödyntää useiden eri osapuolten tietämystä ja kokemusta. Tuloksia voi tarkastella monesta näkövinkkelistä. Tästä on suuri hyöty, kun valitaan ja jopa pisteytetään päätöskriteereitä, kuten energia-, talous- ja muita mittareita, innovaatio- ja kehitysjohtaja Tuomas Laine Granlundilta arvioi. – Esimerkiksi Onerva Mäen työryhmissä talousindikaattoreina tarkasteltiin paitsi investointikustannuksia myös 42 | KORJAUSRAKENTAMINEN elinkaarikustannuksia. Optimointityökalun kehitystyö jatkuu myös Granlundin uusimmissa EU-projekteissa. Tavoitteena on, että eri vaihtoehdot suunnittelulle ja toteutukselle voi- Onerva Mäen kouluprojektin solmuja ratkottiin eri alojen asiantuntijoiden voimin. Kouluprojektin vetäjä Jouni Viri takanurkassa oikealla. daan jatkossa asettaa helposti järjestykseen kaikki näkökulmat huomioiden. YHTEISTYÖN MERKITYS YMMÄRRETTY TYÖMAILLA Työmailla on ymmärretty uudella tavalla yhteistyön merkitys. Sen takia rakennusalalla on otettu uusia menettelyjä käyttöön erityisesti suunnitteluvaiheessa. Perinteisten suunnittelukokousten ja katselmusten rinnalla puhutaan big roomista, työpajoista ja uusi tulokas on solmutyöskentely. Ne on liitetty etenkin yhteistoiminta- ja allianssimalleihin, mutta toimivat sovellettuina kaikissa toteutusmuodoissa. Yhteisen tekemisen työkaluiksi riittävät seinätaulutekniikat post it -lappuineen tai perin- teiset ryhmätyöt, mutta mukaan otetaan usein myös tietoteknisiä välineitä kuten tietomalleja ja simulointeja. Oleellista perinteiseen palaverikäytäntöön verrattuna on systemaattisuus, valmistelu ja erilaisten ryhmätyömenetelmien käyttö. Työmaaporukka voi olla hämillään uusien termien merkityksestä, ja niitä käytetäänkin käytännössä ristiin. Termeillä ei kai ole niin väliäkään, jos menetelmillä edistetään projektin ratkaisua, mutta on hyvä välillä muistaa, mitä mikäkin periaatteessa tarkoittaa. Työpaja tai workshop on usein laajemman ryhmän tapaaminen, jossa on alustuksia ja ryhmätöitä. Ongelmien ratkaisun lisäksi tavoitteena voi olla kiteyttää projektiin liittyviä tavoitteita, riskejä ja toimintamalleja sekä sitouttaa osapuolia niihin. Big Room on pidemmän aikavälin järjestely, jossa osapuolet sijoitetaan joko koko projektin ajaksi tai esimerkiksi tietyiksi päiviksi viikossa samoihin tiloihin työskentelemään. Sillä edistetään osapuolten yhteistyötä ja tiedonkulkua. Se ei siis ole niinkään yksittäinen tapahtuma tai menetelmä kuin pysyvä alusta erityyppisille kohtaamisille. Solmutyöskentelyssä (knotworking) on ky- se suunnitelmallisesta työskentelystä, jossa erikseen työskentelyä tahdittavat yhteiset ko- koontumiset. Kun erityisalojen peräkkäin suorittamia tehtäviä koordinoidaan tehokkaasti, koko prosessi nopeutuu. Solmuja voidaan myös järjestää tarpeen vaatiessa ratkaisemaan ra- kennushankkeen kuluessa ilmeneviä ongelmia, joiden ratkaisussa tarvitaan usean eri asian- tuntijan tai toimijatahon yhdessä tekemistä. Lähteet: www. r ym.f i , lci .f i Li sät ietoa: ”From teams to knot ”, Yr j ö Engel s tröm, Cambr idge Univer si t y Pres s , 2010 TUTKIMUS
2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above