Page 41

2016 Korjausrakentaminen | No1

KORJAUSRAKENTAMINEN | 41 KÄYTTÄJÄT AKTIIVISIA Käyttäjillä oli vahva rooli Senaatti-kiinteistöjen omistaman uuden koulun suunnittelussa. – Ammattisuunnittelijan tiedoilla ei olisi pärjännyt, koska koulun erityisoppilailla on omat vaatimuksensa muun muassa valaistukselle, tunnettavuudelle ja turvallisuudelle, Jouni Viri kertoo. Perinteiset luokkahuoneet ja käytävät korvattiin pienillä, ryhmätyöskentelyä edistävillä oppimisympäristöillä, joihin avattavat lasiseinät tuovat avaruutta. Myös esimerkiksi porraskäytäviin on lisätty oppimista kehittäviä asioita. Solmutyöskentelyssä oli alusta asti mukana Auli Karjalainen, joka toimi silloin Senaatti-kiinteistöjen johtavana asiantuntijana. Sittemmin hän on siirtynyt eläkkeelle. – Olennaista Onerva Mäen projektissa oli, että käyttäjät olivat erittäin aktiivisia ja avoimia uusille ajatuksille. Ajatuksena oli hyödyntää solmutyöskentelyä rakentamisprosessin investointisuunnittelussa. Tietty joukko kokoontuisi ajoittain tutkimaan yhdessä mitä tahansa ratkaistavaa ongelmaa, hän sanoo. ENNAKOINTI TÄRKEÄÄ Solmutyöskentely on kehitetty Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden yksikössä jo 1990-luvulla. Menetelmää on käytetty niin Suomessa kuin ulkomailla, monilla eri aloilla ja erityisesti terveydenhuollon parissa. Rakennusalalla alettiin ideoida solmutyöskentelyä RYM Oy:n PRE-ohjelman Model Nova -työpaketissa vuonna 2012, eikä Onerva Mäen koulu ollut ensimmäinen kokeilun kohde. – Rakennusalalla vasta mietitään, miten solmutyöskentelyä voisi soveltaa rakennushankkeiden eri vaiheissa, tutkija Hannele Kerosuo Helsingin yliopistolta arvioi. Kerosuo on julkaissut useita artikkeleita rakennusalalla tehdyistä solmuista kansainvälisissä julkaisuissa. Hän rinnastaa solmutyöskentelyn kalaverkkoon, koska sen rakentamisessa tarvitaan solmuja. Solmutyöskentelyssä, kuten kaikessa ryhmätyöskentelyssä, on tärkeää miettiä etukäteen työskentelytavat ja -välineet. – Mietimme Onerva Mäen projektissa esimerkiksi etukäteen paljon sitä, mitä on energiatehokkuus ja miten se lasketaan. PARASTA OLI VUOROVAIKUTUS Työpajoissa ratkottiin erilaisia suunnitteluongelmia yhdessä eri suunnittelualojen asiantuntijoiden ja käyttäjän kanssa. Minkälaisella arkkitehtisuunnitelmalla saavutetaan esimerkiksi optimaalinen toimivuus, kun käytössä on rajallinen rahamäärä? Yhteistyön apuna käytettiin tietomalleja ja muuta tietotekniikkaa. – Työskentely pienryhmissä oli erittäin tehokasta, koska suunnitelmia voitiin jalostaa reaaliaikaisesti. Tutkimme, miten esimerkiksi muutokset energiatehokkuudessa vaikuttavat toiminnallisuuteen. Myös riskirakenteiden optimirakenteita mietittiin, Viri sanoo. Tietomallien hyödyntäminen solmutyöskentelyssä vaatii Virin mielestä paikalle henkilöitä, joilla on näkemyksiä, ideoita ja kokemusta ohjelmien monipuolisesta käytöstä. – Solmutyöskentelyä voisi hyvin soveltaa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen missä tahansa suunnittelu- tai urakkaratkaisussa enemmänkin. Parasta työssä oli intensiteetti ja vuorovaikutus, jolla asioita tehtiin. SOVELTUU KORJAUSKOHTEISIINKIN Tietoa Finlandin toimitusjohtaja Marko Rajala osallistui Onerva Mäen projektin solmutyöskentelyn osalta. Rajala organisoi workshopit, joissa solmutyöskentelyä pilotoitiin. –  Solmutyöskentelyn tavoitteet ja edellytykset pitää tietysti valmistella ja tekemistä on johdettava, että päästään tuloksiin. Työryhmissä ei kuitenkaan nuijita päätöksiä vaan työskennellään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen, hän kertoo. – Isoin haaste on saada porukka työskentelemään yhdessä tavoitteiden eteen. Henkilöresursseja kannattaa varata jo hankkeen valmisteluvaiheessa. Jos uusia menetelmiä yritetään viedä vanhalla prosessilla ja niitä tuodaan puskista kesken " Työskentely pienryhmissä oli erittäin tehokasta, koska suunnitelmia voitiin jalostaa reaaliaikaisesti."


2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above