Empiretyylisen Kansalliskirjaston juhlava keltavalkoinen julkisivu syyskuun lopulla peitteiden ja telineiden alta kuoriutuneena. KORJAUSRAKENTAMINEN | 49 KANSALLISKIRJASTOSSA UUSI TALOTEKNIIKKA KOHTASI MUSEAALISET ARVOT Tasavallan presidentti vahvisti vuonna 2006 yliopistolain muutoksen, jonka myötä Helsingin yliopiston kirjaston nimi vaihtui Kansalliskirjas-toksi. Unioninkadun varrella, Senaatintorin välit-tömässä läheisyydessä sijaitsevan Kansalliskirjas-ton peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2016. Helsingin palon jälkeen vuonna 1808 perustettiin Helsingin jäl-leenrakentamistoimikunta. Kei-sari korotti Helsingin maan pää-kaupungiksi vuonna 1812 ja Se-naatintorin suunnittelu alkoi. Sotaväen ja valtion johtotehtävissä an-sioitunut Johan Albrecht Ehrenström laati asemakaavan Senaatintorin monu-mentaalista aukiota varten ja loi perus-tan berliiniläissyntyisen arkkitehti Carl Ludvig Engelin sittemmin suunnittele-mille rakennuksille. Näitä ovat Senaatin-talo (valtioneuvosto), Keisarillinen Alek-santerin yliopisto (Helsingin yliopisto) ja Nikolain kirkko (Tuomiokirkko). CARL LUDVIG ENGELIN MESTARITEOS Engelistä tehtiin intendentinkonttorin päällikkö, joka vastasi koko Suomen suu-riruhtinaskunnan rakennushallinnosta vuosina 1828–1840. Hän alkoi luonnostella yliopiston kirjastorakennusta 1830-luvun alussa. Kirjasto valmistui vuonna 1840 – vain vähän Engelin kuoleman jälkeen. Kirjaston suunnittelussa tärkeää oli paloturvallisuus. Engel suunnitteli kir-jastosaleihin vahvat tiiliholvit, jotka var-mistivat saleihin sijoitettujen kirjakoko-elmien paloturvallisuuden. Kirjastora-kennus sijoittui puistomaisen tontin kes-kelle muodostaen tarpeellista palomuu-ria Unioninkadulla sijaitseviin Engelin suunnittelemiin kirjaston naapuriraken-nuksiin, yliopiston päärakennukseen ja venäläiseen kantonistikouluun nähden. Engel kytki rakennusten Unioninka-dun puoleiset julkisivut yhtenäiseksi som-mitelmaksi samalla korkeudella kulkevien vaakasuorien listoitusten avulla. Ne muo-dostavat kaupunkikuvallisesti harvinai-sen kauniin ja harmonisen linjan. Kirjaston sisätiloja on pidetty Engelin arkkitehtuurin kauneimpana luomuk-sena. Niitä hallitsee kolme suurta salia, joiden H-muotoisessa pohjakaavassa on nähty yhtäläisyyksiä antiikin Rooman valtakunnan aikaisiin kylpylöihin. Engelin ajan arkkitehtuurisuunnitte-lu ammensikin ideansa antiikin ja renes-sanssin rakennusten klassisista muodois-ta. Pohjakaavan, holvien, pylväiden, ku-polin ja ikkuna-aukkojen sekä koristeai-heiden muodot ovat kaikki sommiteltu antiikkisten esikuvien mukaan. Ne edus-tavat uusklassismia, joka Engelin suun-nittelussa huipentui keisarillisen hienos-tuneeksi empire-tyyliksi. RAKENNUSTEKNIIKAN UUDISTUKSET KIINNOSTIVAT Engelin johtaessa intendentinkonttoria hän painotti arkkitehtuurisuunnittelussa myös teknisiä kysymyksiä ja hyvää am-mattitaitoa. Näistä hän kirjoitti artikkelei-ta berliiniläiseen Baujournaliin. Engelin työmailla urakoitsijat ja työntekijät olivat venäläisiä, jotka toivat rakentamisen uu-tuudet Pietarista. Yliopistorakennuksiaan varten hän tutki myös kuumailmakeskuslämmitys-tä. Pietarista sai tilata valurautaisia läm-mitysuuneja, kalofirejä, joista lämpö joh-dettiin putkia pitkin kirjastosaleissa ole-viin aukkoihin. Kirjastosalit ovat aina ol-leet viileitä ja niiden lämmitys on puhut-tanut aina nykyiseen peruskorjaukseen as-ti. Muita puutteita ovat olleet tilan ahtaus, heikko valaistus ja esteetön kulkeminen. KIRJASTO SÄILYY JÄLKIPOLVILLE Kirjakokoelmien kasvaessa alkoi täyden-nysrakentamisen kausi, kun 1890-luvul-la arkkitehti Carl Gustaf Nyström suun-nitteli kirjaston puistopihalle lisäosan, jota kutsutaan Rotundaksi. 1950-luvulla kirjastoa täydennettiin arkkitehti Aarne Ervin Porthania-rakennukseen liittyvil-lä maanalaisilla kerroksilla. Sitä seurasi useita laajennus- ja korjausprojekteja. Nyt päättymässä oleva peruskorjaus alkoi 2013 kohteenaan Engelin suunnit-telema alkuperäinen kirjaston pääraken-nus. Talotekniikan päivitys on ollut haas-teellinen tehtävä, mutta esimerkiksi kau-niit kirjastosalit saatiin säilytettyä alku-peräisessä muodossa kätkemällä uusi tek-niikka kirjahyllyjen rakenteisiin. Raken-nuttajana toimii Helsingin yliopiston Ti-la- ja kiinteistökeskus. Päärakennusura-koitsijana on NCC Rakennus. Arkkitehto-nisesta suunnittelusta vastaa LPR-Arkki-tehdit yhdessä Museoviraston kanssa. RAKENNUSHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ Teksti: T i ina Ottela C. L. Engelin Yliopiston kirjaston julkisivu-piirustus vuodelta 1836. Kuvalähde: Bibliotheca Academica, Helsingin yliopiston kirjasto. 2001.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above