Korjausvelka kas-vaa, vaikka korja-usrakentaminen on ainoa rakenta- misen osa-alue, jo-ka on kasvanut kymmenen vuoden aika-na Suomessa. Näin siitä huolimatta, että valtio on jakanut erinäisiä korjausavus-tuksia, milloin milläkin perustein. Verotuksen tavoitteena on luonnolli-sesti saada aikaan tuottoja. Samaan ai-kaan poliitikot laidasta laitaan painot-tavat, että työllistämisen tulee olla halli-tuksen päätavoite ja että investoinnit luo-vat työpaikkoja. Rakentaminen jaetaan usein nelikent- tään, jossa uudis- ja korjausrakentami-nen ovat ensimmäinen jakoperuste. Toi-nen jakoperuste on asuin- ja muu raken-taminen. Viimeksi mainittua edustavat lähinnä julkinen puoli ja yritykset. Yritykset saavat vähentää arvonlisä-veron, kun puolestaan julkinen puo-li siirtää rahoja pussista toiseen. Asun-to- osakeyhtiöt ja yksityishenkilöt eivät voi vähentää arvonlisäveroa vaan heil-le syntyy siitä 24 prosentin lisäkustan-nus. Näin ollen esimerkiksi miljoonan euron putkiremontista arvonlisäveroa ja palkoista maksettuja veroja on noin kolmannes. Edustamani yrityksen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Laskin, että ti-litämme meni tänä vuonna veroja noin kahden miljoonan euron edestä. Näin ol-len 40 prosenttia asiakkaan maksamasta palkkiosta on veroja. TYÖN HINTA LIIAN KORKEA Verokiila tarkoittaa perinteisesti vero-jen ja veronkaltaisten maksujen osuutta työllistämisen kuluista, mutta asiakkaan kannalta tähän tulee lisätä myös arvon-lisävero. Kyseinen verokiila aiheuttaa sen, että hyvin harvalla on ilman kotita-lousvähennystä mahdollisuutta palkata 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN remonttimiestä, puutarhuria, kotiavus-tajaa tai vastaavaa. Kotitalousvähennys puolestaan on keinotekoisesti rajattu tietyn suurui-seksi. Tämän takia remontteja kannat-taa jakaa eri vuosille, vaikka remontti-tarve olisi nyt. Vaihtoehtona, laittomana sellaisena, on teettää työ pimeästi. Työtä pimeästi tekevä voi samaan aikaan nos-taa ansiosidonnaista työttömyyskorva-usta tai hän ei ylipäätään maksa veroja Suomeen. Remonttituet ja kotitalousvähennyk-set ovat lisänneet työn määrää, mutta siihen hyöty pitkälti jääkin. Suomalai-sen työn hinta on liian korkea ja syy tä-hän on veroissa ja muissa veron kaltai-sissa kustannuksissa. Miten sitten vero-tulot voitaisiin taata, samalla työllisyyttä parantaen ja investointeja lisäten? PYSYVÄSTÄ VERO-RAKENTEESTAKO APUA? Poukkoilevan ja keinotekoisen tukipo-litiikan sijaan tulisi luoda pysyvä vero-rakenne, joka tukisi suomalaisten työl-lisyyttä. Ainoastaan työn verotusta pie-nentämällä voidaan luoda kestäviä työ-paikkoja yksityiselle sektorille, jonka asiakkaat ovat kotimaisia. Oma näkemykseni on, että arvonlisä-verokantojen harmonisointi mahdollis-taisi yleisen 20 prosentin arvonlisävero-kannan. VATT:n lokakuussa julkaisema laskelma oli vieläkin positiivisempi. He päätyivät yleiseen 16 prosentin arvon-lisäverokantaan. Valtion arvonlisäverojen kertymä on noin 17 miljardia euroa. Alennetun vero-kannan tukia on 3 miljardin euron edes-tä. Harmonisoinnin jälkeen jäisi ylijää-mää, mikä tulisi käyttää ansiotulovero-tuksen keventämiseen. Yleinen ansiotuloveron pienennys pa- rantaisi kansalaisten maksukykyä ja alentaisi työn hintaa. Sillä olisi näin ollen positiivinen vaikutus molempaa kautta siihen, että remontteja teetettäisiin yhä enemmän. Tämä toimisi myös kannustimena harmaan työn poistamiseksi. Se omalta osaltaan lisäisi verokertymää. Lopputu-loksena olisi parempi työllisyys, tyyty-väisemmät asiakkaat, suurempi veroker-tymä ja pienentynyt korjausvelka. Kim Karves Ki r joit taja on Kar ves Yhtiöiden toimitusjohtaja. KOLUMNI 4/2015 RAKENNUSTIETO.FI Verokiila kasvattaa korjausvelkaa 40 PROSENTTIA ASIAKKAAN MAKSA-MASTA PALKKIOSTA ON VEROJA Remonttituet ja kotitalous- vähennykset ovat lisänneet työn määrää, mutta siihen hyöty pitkälti jääkin. Suomalaisen työn hinta on liian korkea ja syy tähän on veroissa ja muissa veron kaltaisissa kustannuksissa.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above