kisi pelkästään suunnittelijoille, konsulteille, toimittajille ja ra-kennusliikkeille. LISÄKERROS JOKA KATOLLE? Lisäkerroksen rakentamisesta päättää taloyhtiö. Vielä ei ole var-muutta, saadaanko yhtälö toimimaan taloudellisesti, mutta kiin-teistövälittäjän kommentit ovat olleet Lylykankaan mukaan po-sitiivisia. Kiinnostusta ovat osoittaneet myös rakennusliikkeet. – Olemme varautuneet siihen, että lisäkerroksia syntyy jokai-sen talon katolle. Edellytyksenä on, että asemakaavan autopaik-kamääräyksiä lievennetään, hän toteaa. Tilaelementtivalmistajia on lähestytty hyvissä ajoin, jotta laa-dittava suunnitelma varmasti soveltuu tilaelementtitoteutuk-seen. – Ne jotka asuvat ylimmissä kerroksissa, eivät joudu kärsi-mään äänihaitoista. Esimerkiksi lattiaan tulisi kaksinkertainen rakenne vanhasta betoniholvista ja uuden tilaelementin lattias-ta, Lylykangas vakuuttaa. Asukkaita huolestuttaa, kenelle kustannukset vaadituista väestönsuojien laajennuksista ja parkkialueista jyvitetään. Heille vastataan, että rajanveto on tehtävä hankekohtaiseksi. PAKKOREMONTTI EDESSÄ Lisäksi tutkitaan lämmitysmuodon muutoksia ja muita mah-dollisuuksia leikata energiakustannuksia. Ne ovat taloyhtiössä nyt häkellyttävän suuret, mutta asiaa ei ole vielä selvitetty ko-vin pitkälle. Vaihtoehtoina on mietitty aurinkosähkön tai maa-lämpöpumpputekniikan käyttöä osittain lämmityk-seen. Sandwich-elementin ulkokuori puretaan ja ti-lalle tulee uusi eriste ja julkisivumateriaali, mutta ik-kunat jäävät ennalleen. Lisäksi huoneistoihin tulee uudet ilmanvaihtokoneet lämmön talteenotolla. Suunnitelmissa on uusia myös vesijohtoverkosto, mutta uusille viemäreille tehtäisiin vain varaukset kylpyhuoneissa, jotka on hiljattain remontoitu. Myös-kään pattereita ei todennäköisesti vaihdeta. – Portaikkojen pintamate-riaalit vaihdetaan, koska por-rashuone laajenee ja vanhois-sa materiaaleissa on todennä-köisesti asbestia. Myös säh-kökeskukset uusitaan. Siinä mielessä edessä on pakkore-montti, 32 | KORJAUSRAKENTAMINEN että julkisivut ja vesijohtoverkostot on selvitysten mu-kaan joka tapauksessa korjattava, Lylykangas toteaa. ISOMPIA MUUTOKSIA VASTUSTETAAN Taloyhtiöiden korjauksissa Lylykangas näkee kaksi muita isom-paa haastetta. Ensinnäkin asunto-osakeyhtiöiden päätöksiä on tapana pitkittää niin paljon, että talo alkaa hajota käsiin ja kor-jauskustannuksista tulee mittavat. Toiseksi urakoitsijan kanssa pitäisi pystyä toimimaan siten, että laatutaso varmistetaan ja li-säkustannukset sekä häiriöt asukkaille minimoidaan. – Tiiviissä yhteistyössä on luotava sellaiset urakka- ja projek-tiasiakirjat, joiden avulla nämä edellytykset voidaan täyttää. Tä-mä on osoittautunut kertarakennuttajana toimiville taloyhtiöil-le haastavaksi. Isännöitsijä pitää haasteena sitäkin, että taloyhtiössä on pal-jon eläkeläisiä ja he saattavat päätyä tekemään vain välttämättö-mät korjaukset. Isoja muutoksia vastustetaan. – Onko tietoa siitä, tuleeko lisäkerros ja mitä se maksaa meil-le? Talossa on paljon eläkeläisiä, joille riittää, että talossa on kol-me kerrosta, uusi ulkokuori ja katto, sekä mahdollisesti uudet vesijohdot, eläkeläisiä taloyhtiön hallituksessa edustava asukas pukee sanoiksi isännöitsijän pelot. –Kaikki eivät pääse yhtiökokouksiin tai lue sähköposteja, tar-kempaa tietoa suunnitelmista pitäisi jakaa ihan perinteisesti pos-tiluukun kautta, asukas toivoo. Tässä vaiheessa kulujen osalta on tietoa lähinnä hissien kus-tannuksista. – Yhden hissin hinta on 35 000–55 000 euroa toimittajasta riippuen ja tästä summasta voidaan vähentää mahdollinen avus-tus pois, Jari Villanen kertoo. Ajatus uusien ratkaisumallien selvittämisestä tulee taloyhtiön isännöitsijältä, Runosmäen Lämmön Jussi Roineelta. Lisäkerroksen raken-tamisesta päättää taloyhtiö. Vielä ei ole varmuutta, saadaanko yhtälö toimimaan taloudel-lisesti, mutta signaa-lit ovat positiivisia. URAKOITSIJAN KANSSA PITÄISI PYSTYÄ TOIMIMAAN SITEN, ETTÄ LAATUTASO VARMISTETAAN JA LISÄKUSTANNUKSET SEKÄ HÄIRIÖT ASUKKAILLE MINIMOIDAAN. PUTKIREMONTTI PUNTARISSA
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above