KORJAUSRAKENTAMINEN | 3 1 kulkisivat julkisivun ulkopuo-lella, mutta alakattoja olisi ma-dallettava sisäpuolisia putkive-toja varten. – Jos keittiön kaappien pääl- lä on parikymmentä senttiä ti-laa, sen pitäisi riittää. Muussa tapauksessa kaapistot menevät uusiksi, heille vastataan. ONGELMANA HANKALA ASEMAKAAVA Ongelmana lisäkerrosraken-tamisen kannalta on hanka-la asemakaava, jonka mukaan alueen jokaisella asukkaalla pitäisi olla oma autopaikka. Sen li-säksi tulevat vaatimukset vieraspaikoista ja viheralueista. – Näin tiukkoja kaavoja ei näe kovin usein. Jos yritetään täyt-tää olemassa olevan kaavan autopaikkavelvoite, on pakko ottaa uusia alueita käyttöön, Lylykangas toteaa. Alustavasti on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja, joissa haetaan poikkeusta autopaikkamitoitukseen tai rakennetaan kahdessa tasossa pysäköintiä yhdessä naapuritaloyhtiön kanssa. Viimek-si mainittu säästäisi tilaa, mutta olisi kallein vaihtoehto. – Yritämme neuvotella rakennusvalvonnan ja kaavoittajan kanssa, voisiko kaavamääräyksestä poiketa ja käyttää toisenlais-ta autopaikkamitoitusta. Uusissa kaavoissa on usein vain yksi autopaikka sataa neliömetriä kohden. PARVEKERATKAISUT PUHUTTAVAT Parvekkeet ovat menneet karbonatisoitumis-ilmiön takia huo-noon kuntoon. Betoni on siis lakannut suojaamasta raudoittei-ta, jotka ruostuessaan halkaisevat betonin. Asukkaille esitetään luonnospiirroksia, joissa parvekkeita on laajennettu tekemällä kokonaan uusi parvekevyöhyke tai laajentamalla olemassa ole-via parvekkeita. – Lähiöissä karbonatisoitumis-ilmiö on yleinen, koska parvek-keiden elementtikaiteet ovat ohuita. Aika usein parvekkeiden ko-koa kasvatetaan saneerauksen yhteydessä. Jos parvekkeita halu-taan syventää, olisi huonetilojen valoisuutta lisättävä esimerkik-si avaamalla sivua ja käyttämällä lasikaidetta. Muuten luonnon-valoa saadaan heikosti olohuoneen perälle, Lylykangas korostaa. – Jos rakennetaan lisäkerros, pihanpuoleinen sivu pitäisi teh-dä kauttaaltaan parveketta täyteen. Se eristää kyllä ääntä ja läm-pöä, mutta tuntuu aika suureelliselta, asukas huomauttaa. Isännöitsijä vastaa asukkaalle, että jos päätetään tehdä sa-maan syvennykseen vähän isompi parveke, rakenteet menevät joka tapauksessa uusiksi. Silloin kannattaa miettiä, saataisiinko samaan hintaan koko talon läpi menevä parveke. POSITIIVISIA SIGNAALEJA Taloyhtiössä on kymmenen porrasta ja lisäkerroksiin voidaan rakentaa enintään neljä pientä asuntoa porrasta kohti. Jos jokai-seen taloon rakennetaan lisäkerros, niihin mahtuisi siten mak-simissaan 40 uutta tilaelementeistä valmistettua asuntoa. Ne voi-taisiin nostaa asunto kerrallaan katolle hyvällä säällä, jolloin kat-to saataisiin nopeasti säältä suojaan. – Keskeinen kysymys on, haluaako kukaan ostaa asuntoja eli halutaanko teille maksaa rakennusoikeudesta, Lylykangas ko-rostaa. Pienet, hissilliset ja hyvin varustellut asunnot isolla parvek-keella voisivat mennä kaupaksi ainakin paikallisen kiinteistövä-littäjän arvioiden mukaan. Mahdolliset ostajat olisivat todennä-köisesti Runosmäen alueella asuvia ihmisiä, jotka haluavat es-teettömän pienen asunnon asuinalueeltaan. – Tältä pohjalta olemme tutkineet tarkemmin yhtä vaihtoeh-toa, jossa on neljä asuntoa yhden portaan ympärillä. Hintataso olisi 2 100–2 300 euroa neliöltä, Lylykangas kertoo. – Oli-si hyvä, jos joku sijoittaja tai rakennus-liike ostaisi rakennusoikeuden ja ottaisi tehdäkseen lisäkerrokset. Näin syntyisi rahavirtaa myös taloyhtiölle eikä se kul- Toiveena on, että tiukasta autopaikka-mitoituksesta voitai-siin poikeita, koska viheralueita ei haluta menettää mahdolli-sen lisäkerrosraken-tamisen yhteydessä. Korjausvaihtoehtojen kustan-nukset ja mahdolliset energia-säästöt kiinnostavat asukkaita.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above