LÄHIÖT "POLITIIKKA ON SUHDANNELUONTEISTA, MUTTA EI LÄHIÖIDEN KEHITTÄMINEN – KUTEN EI KAUPUNKI- KEHITYS YLIPÄÄTÄÄN – SUHDANTEISTA RIIPU." Sähköautojen jakamis- ja vuokrauspalvelu sopisi Ekorentin toimitusjohtajan, Juha Suojasen mukaan myös lähiöihin. KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 3 Vantaan lähiöt ovat rakentuneet pääosin radan varsille. Kasvu oli 60- ja 70-luvuilla nopeata ja alueille ehdittiin tehdä kaavat vasta 80-luvulla poikkeusluvilla. Vantaan kaupunkisuunnittelujohtajan, Tarja Laineen mukaan tällaisiin tuotantolukuihin ei päästäisi nykyisen avoimuuden ja päätöksenteon aikaan. – Yhteistyö toimi, kun rakennusliikkeet, pankit, kunta ja asukkaat löysivät toisensa. Tällä tyylillä Vantaan keskuksista on kehittynyt voimakkaita ja hyviä. Asukkaat pitävät alueista eivätkä edes ajattele, että ne ovat lähiöitä, hän arvioi. Lähiöissä on paljon potentiaalia täydennysrakentamiseen ja Vantaan lähiöt ovat kasvaneet pikku hiljaa kaupunkikeskuksiksi. Lähiöitä on täydennetty peruskorjaamalla, lisärakentamalla, tiivistämällä tontteja ja kehittämällä koko aluetta. Rakennuksia on myös purettu ja maanpintapysäköinnit ovat tuoneet lisämahdollisuuksia. Uudella rakentamisella on päivitetty alueita nykyaikaan. – On mietittävä, missä palvelut sijaitsevat ja miten alue rakentuu. Myös Arkkitehtuuriohjelma 2015 tarjoaa hyviä asioita, joita voimme soveltaa lähiöihinkin. Haluamme esimerkiksi kannustaa luovuuteen ja säilyttää paikan hengen. AINA EI TARVITA VALTION OHJAUSTA Valtiolta Tarja Laine toivoisi lähiöiden kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Mielipiteen jakaa Vantaan kaupungin asumisen eritysasiantuntija Tomi Henriksson. – Ymmärrän, että politiikka on suhdanneluonteista, mutta ei lähiöiden kehittäminen – kuten ei kaupunkikehitys ylipäätään – suhdanteista riipu. Korjausvelka ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka tuet on lopetettu. Rahaa tarvittaisiin edelleen, hän sanoo. – Onhan se outoa, että yhdessä hetkessä on korjausvelkaa ja muutaman vuoden kuluttua se on hävinnyt johonkin. Se kuvastaa hyvin politiikan tempoilevuutta ja sitä, ettei pitkäaikaisvaikutuksia osata laskea, hän sanoo. Hallitusohjelma lupaa joustavoittaa ja keventää aluekaavoitusta. Nyt tarvittaisiin Henrikssonin mielestään keskustelua siitä, mitkä asiat kuuluvat valtion ohjaukseen ja mitkä kunnille. Valtion ohjausta ei tarvita aina; esimerkiksi Vantaa on uusinut itse pysäköintinormistoaan ja myöntänyt asunto-osakeyhtiöille maankäyttökorvauksia lisärakentamista edistääkseen. – On tärkeää, että hallitus haluaa sujuvoittaa kaavoitusta. Käytännön toteutus on kuitenkin vaikeampaa, koska hyvä kaavoitus on hyvin paikkasidonnaista. Esimerkiksi julkisivumääräykset voivat jossain paikassa olla hyvin perusteltuja, mutta tarvitseeko niistä hirveästi välittää syrjäseudulla? Keskustelu väestönsuo-
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above