Tieteellinen liikkeenjohto eli taylorismi avasi polun teolliseen vallankumoukseen viime vuosisadan alussa. Oppimiskäyrä eli Learning Curve oli itsestäänselvyys, joka mullisti vuosisadan loppupuolen liikkeenjohdon teorian. Alussa osaaminen ja tehokkuus ovat heikolla tasolla, mutta oppiminen ja tehostuminen on nopeaa tasoittuen toistojen määrän ja kokemuksen kasvaessa. Jotain näistä maailmaa mullistaneista ideoista on ilmeisesti unohtunut, kun putkiremontteja halutaan tehdä ja teettää yksittäisinä hankkeina käsityönä ainutkertaisilla random-organisaatioilla. Nyt peruskorjattavat samaan aikaan ja samalle alueelle teollisesti rakennetut samankaltaiset talot ovat putkiremonttipelilaudan suurimpia timantteja – afrikantähtiä. Lähiöt rakennettiin teollisesti soveltamalla tehdastuotantoa rakennusosien suunnitteluun ja tuotantoon. Muutama rakennusyhtiö rakensi alueet käytännössä samoilla suunnitelmilla ja ratkaisuilla. Ihmisille syntyi koteja tehokkaasti oppimisen ja toiston ansiosta. Aikojen saatossa ja jo kaavoitusvaiheessa taloista tehtiin omia asunto-osakeyhtiöitään. Nyt peruskorjausiässä näiden taloyhtiöiden pitäisi yhdistää voimansa ja palauttaa alkuperäinen idea koko asuinalueen kattavasta yhteistyöstä. Mikä rakennettiin kokonaisuutena kannattaa peruskorjata kokonaisuutena. Yhteistoiminta voi kohdistua kuntoarvioiden teettämiseen, projektinjohtoon ja projektiviestintään, hanke- ja toteutussuunnitteluun, urakkavaiheeseen ja lopulta ylläpitoon. Ryhmäkorjaus mahdollistaa skaalaedut. Tehtyjen tutkimusten mukaan yksittäiset ihmiset uskovat ryhmäkorjausten säästävän kustannuksia ja lyhentävän aikatauluja. Kotialue Oy:n Mikko Virkamäen mukaan ryhmäkorjauksissa kyse on sosiaalisen pääoman hyödyntämisestä, 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN joka ei fyysisen ja taloudellisen pääoman tavoin kulu, vaan päinvastoin vahvistuu luottamuksesta ja yhteistyöstä. Miksi ryhmäkorjaushankkeita kuitenkin käynnistyy niin vähän? Onko rakennusomaisuuden lisäksi korjausvelkaa päässyt syntymään myös sosiaalisen pääoman puolelle? Suomessa on tehty vain muutamia ryhmäkorjaushankkeita, mutta sitäkin menestyksekkäämmin. Niistä tunnetuin lienee Maunulan ryhmäkorjaushanke, jossa 8 taloyhtiötä toteutti perinteisen putkiremontin 2011-2013. Tästä seurasi vuoden 2011 putkiremonttivoitto Asunto Oy Säästötuelle. Seuraavana vuonna Vantaan Louhelan ryhmäkorjaushankkeesta, jossa sain itsekin olla mukana, tuli vuoden putkiremonttivoitto Asunto Oy Kaarenpeikolle. Oli helppoa työskennellä projektissa, jossa käytännöistä oli opittu pitämään kiinni automaattisesti. Aikaa jäi oikeiden haasteiden käsittelemiseen. Nyt Karves Yhtiöt on mukana ryhmäkorjaushankkeessa Espoon Soukassa. Hankkeessa on saatu aikaan toimivia käytäntöjä ja toimintatapoja, joista rakennetaan uusia palvelukonsepteja ryhmäkorjauksen edistämiseksi. Vaikka ryhmäkorjaushankkeita käynnistyy, on määrä aivan liian pieni. Uusia ratkaisumalleja ja hankintatapoja korjausvelan taittamiseen tarvitaan kipeästi. Ketään syyttämättä vika on sekä tilaajissa, konsulteissa että urakoitsijoissa. Kaikilta puuttuu rohkeutta. Hankkeen valmistelu on riski, ja se ei välttämättä johda ryhmäkorjauksen käynnistymiseen ja lopulta tuottoihin. Mutta se on pieni riski. Suurempi ongelma on se, että putkiremontit nähdään liian helposti nollasummapeleinä, joissa toisen voitto on toisen tappio. Ryhmäkorjaamista ei haluta hyödyntää, koska vaatii jalkautumista, sosiaalista vuorovaikutusta, työtä ja joitain kompromisseja. Tuottajapuolella rakentajat voivat kehittää allianssimalleja ja tiivistää yhteistyötään. Tilaajat voivat tehdä samoin ja parantaa asemiaan markkinoilla tarjoamalla suunnittelijoille ja rakentajille toistoja. Ryhmäkorjaushankkeet ovat ehkä paras tapa pitää huoli siitä, että kaikki saavat ison palan kakusta. Kakku on kokonaisuutena suurempi, koska leipoessa raaka-aineista pienempi osa on kaadettu hukkaan. Merkittävä lisäarvo syntyy toistojen ja oppimisen kautta yhdessä tekemällä. Potentiaalisten ryhmäkorjauskohteiden löytämiseen liittyy huomattavasti vähemmän sattumanvaraisuutta kuin Afrikan tähden pelaamiseen. Pahvikiekot ovat pöydällä kuvapuoli ylöspäin – lähiöt löytyvät kartalta. Keneltä löytyy aloitekyky? Panu Lallukka Ki r joit taja on energia- ja LVI -tekniikan diplomi-insinöör i ja työskentelee Karves Yhtiöi l lä kor jausrakentamisen ja energia- tehokkuuden projektipääl l ikkönä. KOLUMNI 3/2014 RAKENNUSMEDIA.FI Ryhmäkorjauksilla isompi pala kakkua kaikille KENELTÄ LÖYTYY ALOITEKYKY? Uusia ratkaisumalleja ja hankintatapoja korjausvelan taittamiseen tarvitaan kipeästi.
Korjausrakentaminen | 2014 • 3
To see the actual publication please follow the link above