A U T O M AT I S O I N T I 36 | KORJAUSRAKENTAMINEN Havainnekuvan palkittu suunnitelma hyödyntää yhteistoimintamallin PARHAAT IDEAT HYÖTYKÄYTTÖÖN ansiosta parhaat ideat. Professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta arvioi, että yhteistoimintamallia käyttämällä voidaan säästää kustannuksia ja löytää optimaaliset ratkaisut erikoisempiinkin kohteisiin. Koiso-Kanttilan ohjaamassa diplomityössä tehtiin suunnitelmat Joensuun Kirkkokadulla sijaitsevalle taloyhtiölle lisäkerros ja täydennysrakentamista varten. Hän arvioi, että hankesuunnittelu eteni poikkeuksellisen jouhevasti ilman ristiriitoja. – Kaikki hyvät ideat pystyttiin hyödyntämään toisin kuin hitaana pidetyssä perinteisessä prosessissa. Siinähän konsultti tekee ensin suunnitelmat ja toteuttajat valitaan vasta myöhemmin kilpailuttamalla. Kirkkokadun kohteessa hankesuunnitteluun toivat osaamisensa urakoitsija, elementtitoimittaja, rakennesuunnittelija, isännöitsijä, kaavoittaja ja taloyhtiön edustajat. Työssä esitetään, että kahta rakennusta korotetaan tilaelementtejä käyttäen ja julkisivut uusitaan itsekantavilla korjauselementeillä. Suunnitelma on Koiso-Kanttilan mielestä toteuttamiskelpoinen ja esteettisesti laadukas. – Tärkeintä on, että asukkaat ovat pitäneet suunnitelmaa selvänä parannuksena nykytilaan. Muutenhan hanke ei lähde liikkeelle, hän painottaa. Diplomityö tehtiin osana Tekesin rahoittamaa kolmivuotista tutkimushanketta ”KLIKK – lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti”. Suomen Asuntomessut on myöntänyt kohteen suunnittelusta vastanneelle Petri Petterssonille vuoden 2014 Casa Humana -palkinnon parhaasta asuntokaavoituksen tai -suunnittelun diplomityöstä. d HANKKEET – Hankkeessa on selkeät tavoitteet toimintatavoille ja niitä tarkennetaan projektin alkuvaiheessa yhteistyössä tilaajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajakonsultin kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Turun kaupungin kanssa. KEHITYSVETURINA KOKO ALALLE Yhteistoimintamallia Hämäläinen suosittelee erityisesti laajoihin hankkeisiin, kuten sadan asunnon taloyhtiön perussaneeraukseen tai vaativiin hankkeisiin, kuten peruskorjaushankkeisiin, mihin on yhdistetty ullakkorakentamista, hissejä, kellaria tai vaikka pihataloja. Yhteistoimintamalli yhdistettynä laajaan hankkeeseen mahdollistaa esimerkiksi teollisten korjausmenetelmien kehittämisen. Ne toimivat siten kehitysvetureina koko alalle. – Yhteistoimintaurakassa kaupalliset urakkaehdot ja koko toimintamallin idea pitää kertoa suunnittelijoille ja urakoitsijoille tarkasti, jotta uusi asia nähtäisiin hyötyjen valossa ja win–win-tilanteena kaikille osapuolille. Urakoitsijoiden pitää osata mitoittaa tarjouksensa ja palkkionsa oikealla tavalla, ja tarjouksia pitää pystyä vertailemaan. Kun projektin tavoitteet on tarkoin määritelty, tiedetään millainen projektiryhmä halutaan. Sen onnistunut valinta on tilaajan keskeinen intressi, hän toteaa. YHTEISTOIMINTAMALLI VALTAA ALAA Yhteistoimintamalli rantautui Suomeen laajojen tierakennushankkeiden kautta. Niissä sovellettiin melko puhdasta allianssiurakkaa Australian mallin mukaan. Talonrakennuspuolella asiaan tarttui ensimmäisenä Helsingin yliopisto, joka toteutti Vuolukiventien asuntolakorjauksen allianssin kaltaisella yhteisellä sopimuksella. Parhaillaan yliopisto soveltaa yhteistoimintamallia Franzenian muutostyössä koulusta päiväkodiksi. Siinä yhteistoimintasopimus on tehty projektinjohtourakkasopimuksen päälle. Yksi yhteistoimintamalliksi kuvatuista hankkeista on Järvenpään terveystalo. Siinä tärkeässä roolissa on virtuaalinen mallintaminen, mistä hankkeen kutsumanimi Virma juontaa. Hankkeessa on päädytty valitsemaan suunnittelijat urakoitsijoita ennen, joten urakoitsijoiden osaamista päästään hyödyntämään rajoitetusti. Mielenkiintoinen kohde on Hyvinkään Hakapaavo-vuokratalo, johon tehdään myös lisäkerros. Sen virallinen muoto on ST-urakka ja urakoitsijat voivat tarjota omia suunnitteluratkaisujaan. Toteutussuunnittelu tapahtuu kesällä tehdyn urakoitsijavalinnan jälkeen yhteistyössä. Kokonaishintakin on vain yksi komponentti valintakriteereissä ja muodostaa kustannustavoitteen, johon suunnittelua ja töiden sisältöä ohjataan yhteistoimintamallin tapaan. Yhteistoiminnan periaate valtaa alaa ja useilla rakennuttajilla on omia virityksiään. Hankkeita käynnistyy syksyllä koko joukko kirkoista asuntoloiden ja toimitilojen korjauksiin. Moni etenkin taloyhtiöpuolella käynnistyvistä hankkeista liittyy TEKESin korjausohjelmaan, jonka merkitys toimintamallimuutoksen alkuunpanijana on ollut suuri. Helsingissä sijaitsevissa Mäkilinnan ja Meritullinkadun kohteissa on kyse laajoista taloyhtiöiden peruskorjauksista käsittäen myös lisärakentamista ja asumistason nostamista. Jyrkkälänpolku Turussa on kokonaisen vuokratalo-alueen ”faceliftaus”. Rajamäen uimahalli taas on vaativa erikoiskohde. Kaikissa näissä kohteissa yhteistoiminta on rakennettu tavalla tai toisella perinteisten urakkamuotojen päälle. Korjausalalla eletään siis mielenkiintoista aikaa. Nähtäväksi jää tuleeko tästä vuodesta virstanpylväs, josta alan toimintakulttuuri kääntyy innovatiivisen kehittämisen suuntaan.
Korjausrakentaminen | 2014 • 3
To see the actual publication please follow the link above