"Paljon käytiin keskustelua siitä, menevätkö omat ja muiden taloyhtiöiden rahat sekaisin, mutta siitä ei ole pelkoa." KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 9 nen ryhmäkorjaustoimikunta. Jokaisesta taloyhtiöstä on mukana edustajia ja yksi heistä valitaan puheenjohtajaksi. Taloyhtiöiden pitää oppia tuntemaan toisensa. Toimikunnassa käydään asioita yhdessä läpi ja kukin voi esittää omia ajatuksiaan ja toiveitaan, Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja ja rk3:n projektijohtaja Kim Karves painottaa. Luottamus asiantuntijoihin ja heidän kokemuksiinsa on tärkeää, samoin yhteistyö toisten taloyhtiöiden kanssa. Isännöitsijä toimii hankkeessa tärkeänä kumppanina, sillä usein hänellä on pisin ja paras asiantuntemus taloyhtiöistä. Aila Holopainen uskoo, että lähes 20 vuotta isännöitsijänä kohteessa toi hänelle luottamuksen, jonka avulla asian vakuuttelu oli helpompaa. – Paljon käytiin esimerkiksi keskustelua siitä, menevätkö omat ja muiden taloyhtiöiden rahat sekaisin, mutta siitä ei ole pelkoa. Yhteiset kustannukset jaetaan yhtiökohtaisesti, Soukankulman ja Soukanmäen isännöitsijänä toimiva Aila Holopainen korostaa. Kaikille yhtiöille on tehty omat sopimukset, vaikka olisi sovittu yhdessä tekemisestä. Tämä on selkiyttänyt toimintaa. Ryhmäkorjauksen eduiksi nostetaan kustannus- ja ajansäästöt sekä laadun ja palvelun parantuminen. Etujen syntyminen edellyttää, että taloyhtiöt sijaitsevat lähekkäin ja ovat teknisesti ja tilaratkaisuiltaan samankaltaisia. Myös taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmien on oltava yhteneväisiä. Ryhmäkorjaushanke voi olla vastaus myös monen pienemmän taloyhtiön korjaustarpeeseen – hankkeessa voimavarat voi yhdistää ja työn laajuuden myötä hanke kiinnostaa useampia toimijoita. Toisaalta Soukan kokemus osoitti myös sen, että urakointi kannattaa toteuttaa sopivan kokoisina osina; liian isoina kokonaisuuksina hankkeille ei löydy tarpeeksi tarjoajia. Ryhmäkorjaushankkeessa yksilölliset ja asuntokohtaiset toiveet otetaan huomioon, mutta kaikessa pitäisi miettiä sekä oman taloyhtiön että kaikkien mukana olevien taloyhtiöiden etua. Yksittäisen asukkaan ääni pitää kuulua, mutta se ei voi hallita hanketta. Kaikkien tavoite on saada paras ja laadukkain sekä kohteeseen soveltuvin ratkaisu aikaan. HYVÄ PROJEKTIJOHTAJUUS ON KAIKEN A JA O – Ryhmäkorjaus on mahdollisuus, ei uhka. Hyötyjä pitää miettiä monesta eri näkökulmasta. Taloyhtiöillä ja osakkailla pitää säilyttää päätäntävalta, sillä kenellekään ei jää hyvä maku puoliväkisin johdetusta hankkeesta. Projektijohtajalta vaaditaan paljon muutakin kuin insinööritaitoja, painottaa Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja Kim Karves. Ryhmäkorjaus on haastava pelkästään jo dokumentoinnin osalta. Karves kertoo, että ensimmäiseksi mallinnettiin tiedonkulku. – Kim Karves oli tässä paras mahdollinen projektijohtaja. Hän toteutti viestintämallin, jossa määriteltiin miten ja kenelle tieto kulkee ja se poisti turhan viestinnän, Fira Palvelujen toimitusjohtaja Sami Kokkonen toteaa. Tiedonkulun pitää olla hankkeessa avointa, mutta kaikki tieto ei ole tarpeellista kaikille. Projektinjohtajan tehtävänä ryhmäkorjaushankkeessa on selvittää asioita ja ohjata päätöksentekoa. Jos synergioita ei synny tehtyjen päätösten takia, on projektijohtajan kerrottava myös se. Projektinjohtaja ajaa taloyhtiön etua. – Kun valitaan projektijohtaja, hänen pitää olla henkisesti sitoutunut hankkeeseen alusta loppuun. Jos kukaan ei ota kapulaa ja vastaa kokonaisuudesta, ollaan pulassa, korostaa Kim Karves. Projektijohtaja ei voi ottaa vastuuta toisten päätöksistä, mutta hän kantaa vastuun siitä, että hanke etenee. Aila Holopainen lisää, että jokaisella isännöitsijällä ja hallituksella on toki vastuu omasta yhtiöstään. Soukan ryhmäkorjauskohteen toimijat näkivät haasteet pitkälti samalla tavalla. Luottamus, sitoutuminen ja kokonaisuuden näkeminen olivat asioita, joita mainittiin useammin kuin kerran. – Idea on toki yksinkertainen. Pitäisi saada samanlaisia taloja, joissa samat järjestelmät toistuvat. Haasteita tulee heti, kun tehdään omia ratkaisuja. Tällöin ratkaisut vaikuttavat lopputulokseen kaikkien kannalta, myös mahdollisiin saataviin hyötyihin, pohtii Holopainen ryhmäkorjaushankkeen suurimpia haasteita. SOUKAN HANKE Soukan ryhmäkorjaushanke sai alkunsa vuonna 2009. Mukana oli aluksi 14 yhtiötä, matkan aikana määrä on jonkin verran elänyt. Hanke jaettiin kolmeen eri ryhmään. Rk3:een kuuluivat mm. As. Oy:t Soukanpuisto ja Soukankulma. Projektijohdosta Rk3:ssa vastasi Karves Energia ja Valvonta, joka toimi osassa kohteista myös valvojana. Isännöinti sekä osa valvonnasta oli Isännöintiverkosta. Urakoitsijana ko. kohteissa toimi Fira Palvelut. As Oy Soukanmäen edessä Werner Keipi, Aila Holopainen ja Sami Kokkonen.
Korjausrakentaminen | 2014 • 3
To see the actual publication please follow the link above