Page 57

Korjausrakentaminen | 2014 • 2

KORJAUSRAKENTAMINEN | 5 7 RAKENNUSHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄÄ VIIPURIN KAUPUNGINKIRJASTO Arkkitehti Alvar Aallon kansainvälisen maineen katsotaan alkaneen Paimion parantolan suunnittelusta. Sekä Paimion tuberkuloosiparantolan että Viipurin kirjaston suunnittelutyöt tehtiin kuitenkin melko samoihin aikoihin Aallon voitettua molempien yleiset arkkitehtuurikilpailut. Vaikka Aallon voitto Viipurin kilpailussa tapahtui vuotta aikaisemmin kuin Paimion, ehti parantola valmistua pari vuotta kirjastoa aikaisemmin. Viipurin kirjastotalon suunnitteluprosessi oli kuitenkin avainasemassa Aallon siirtyessä tyylillisesti klassismista funktionalismiin. Kirjaston monivaiheiseen historiaan mahtuu paljon. Vuonna 1927 Aalto piirsi ensimmäisen voittaneen suunnitelmansa 1920-luvun klassismin hengessä. Rakentamisen lykkääntyessä taloudellisten vaikeuksien vuoksi arkkitehtoniseen suunnitelmaan tuli muutoksia. Kirjaston sijainti muutettiin kadun varresta puiston keskelle. Aalto sai muotoilla ja sijoittaa rakennuksen vapaammin ympäristöönsä ja lisätä sisäänkäyntejä eri puolille rakennusta. KORJAUSTYÖT HERÄTTIVÄT HUOMIOTA Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto valmistui vuonna 1935. Se oli valkoinen ja sileäksi rapattu, kahdesta suorakaiteen muotoisesta volyymista muodostettu epäsymmetrinen, geometrisiin muotoihin perustuva rakennus, joka sijoittui vapaasti puiston keskelle. Melkein 80 vuotta myöhemmin, marraskuussa 2013, Viipurin Torkkelin puiston keskellä sijaitseva Aallon suunnittelema kaupunginkirjasto valmistui yli 20 vuotta kestäneen restauroinnin jälkeen. Rakennus on jälleen eheä ja valkoinen. Sen Viipurin kirjaston julkisivu on jälleen sileä ja valkoinen. Kuva: Maija Kairamo / Viipurin kirjaston restaurointiyhdistys. sisätiloissa tulvii taas valo ja puutaivutuksissa on tutut aaltomaiset muodot. Pitkään venynyt kirjastotalon korjaus puhutti ja ihmetytti, kunnes Venäjän valtio osoitti viimeisten vuosien korjaustyöhön noin 8 miljoonaa euroa. Vielä keväällä 2009 kirjastolla vieraillessani monikaan ei uskonut, että työ ikinä valmistuisi. Silloin oli kuitenkin jo tiloista tärkeimpään – suureen luentosaliin – saatu aaltoileva, mäntyrimoilla pinnoitettu takaseinä ja katto valmiiksi. Aallon funktionalistisen arkkitehtuurin yhteys luontoon välittyy salin suurista ikkunoista. Toisen maailman sodan jälkeen alkoi kirjaston venäläisaika, jonka seurauksena rakennus meni käyttökelvottomaan kuntoon. 2000-luvun alussa kirjasto kuului maailman sadan uhanalaisen monumentin joukkoon, mutta jo 2004 se sai todistuksen erinomaisesti aloitetusta restaurointihankkeesta. Vuonna 1992 perustettiin Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys Elissa Aallon ja Suomen ympäristöministeriön aloitteesta. Pian hankkeessa oli mukana useita kansainvälisiä tahoja, arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita. Työ oli saatu alkuun. Aallon arkkitehtuuria ja siihen liittyviä rakentamisen ratkaisuja voitiin ihmetellä kansainvälisesti. Suuri hanke valmistui lopulta venäläisten ansiosta. Sekä raha että viimeistelyyn vaadittu käsityötaito tulivat Venäjältä. Alvar Aalto tutki rakennustensa muotoja kuvataiteen avulla. Hän teki kokeellisia maalauksia ja reliefejä. Niiden kautta suunnittelu eteni arkkitehtuuripiirroksiin. Aalto suunnitteli rakennuksiinsa myös sisustuksen ja viimeisteli rakennuksensa porraskaiteita ja ovenkahvoja myöten. Aallon suunnittelussa tärkeintä oli valo. Kattoikkunat ovat olleet Aallon arkkitehtuurin tunnusomainen piirre. Viipurin kirjasto oli ensimmäinen rakennus, missä Aalto käytti kattoikkunoita. Alvar Aallon ajasta nykyhetkeen. Teksti: Ti ina Ottela Luentosali aaltoilevine kattoineen oli vuonna 2009 vielä korjauksen keskellä.


Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above