tunut rakennusalan yleisestä tuottavuudesta Suomessa. – Näin alan ulkopuolelta tulleena ihan pöyristyttää tämän alan yleinen tuottavuus. Kaikki alan tutkimukset ovat yhdenmukaisia sen suhteen, että rakennusalalla puhutaan 60-70 prosentin hävikistä. En ymmärrä miten siitä ei voida isompaa haloota nostaa. Yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta usein suurin yksittäinen omaisuuserä on usein kiinni juuri asunnoissa. Toimialamme liikevaihtotaso on 30 miljardia ja hukka ja hävikki on 60- 70 prosenttia, niin sehän on jo bruttokansantuotteen kannalta todella merkittävää, Kokkonen sanoo. – Sen minkä vienti on vuosikymmeniä Suomea elättänyt, niin rakennusala on sen hassannut. Nyt kasvun kannalta juuri rakentaminen pystyisi paikkaamaan tätä. Rakentamisessa Suomessa toimitaan pitkälti 1960-luvun hankemalleilla. Kokkonen mainitsee, että maailmalla puhutaan integroivista toimintamalleista. Se tarkoittaa sitä, että hankkeessa tilaajan ja toteuttajan ansaintaintressit yhdistetään. – Sillä on muuten uskomaton vaikutus, jos tilaajan ja toteuttajan ansainta syntyy samasta asiasta. Meillä on tästä ihan käytännön esimerkkejä. Minua häiritsee perinteisessä hankemallissa suunnattomasti se, että toteuttajan suunnitteluvirheistä voi periaatteessa hyötyä taloudellisesti. Virhe aiheuttaa lisätyötä ja siihen lisätään vielä kate. Tämähän ei lisää loppuasiakkaan arvoa pätkääkään. Päinvastoin, se huonontaa sitä. Jos on tullut epäonnistuminen, niin sillä on negatiivinen vaikutus, kertoo Kokkonen. – Tuntuu oudolta, että alalla ei tällaista ymmärretä. INTEGROIVA HANKEMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ Sami Kokkonen on vakuuttunut integroivan hankemallin soveltuvuudesta myös Suomeen. – Kävimme Saksassa. Meitä kiinnosti erityisesti se, että siellä näissä putkiremonteissa oli ilmoitettu huoneistokohtaiseksi 50 | KORJAUSRAKENTAMINEN läpimenoajaksi yksi viikko. Menimme tietysti sinne kysymään, että mitä he tekevät kevyemmin tai mitä siihen ei kuulu, koska läpimenoaika on niin lyhyt. Suomessa vastaava on noin kymmenen viikkoa. Kun menimme paikan päälle, niin huomasimme, että se homma on jopa laajempi. Putkiremontti on Saksassa usein osa laajempaa hanketta. Julkisivut, välipohja ja kattopinnat uudistetaan samalla. – Saksassa rakennettiin samalla aurinkopaneeleita ja huomioitiin energiatehokkuus. Kaikkiin huoneistoihin tehtiin pintaremontti märkätilojen lisäksi. Parvekkeet uudistettiin niin, että niihin tuli sisä- ja ulkoparveke. Lisäksi kohteessa tehtiin laajoja maarakennustöitä. Läpimenoaika 48 asunnon kohteessa oli noin viisi kuukautta ja putkiremontin osuus oli kokonaisuudessaan vähän yli kuukausi ja huoneistokohtaisesti noin viikko. Kustannuksiksi rakennuttaja ilmoitti, että jos kohde on neljäkerroksinen talo, niin kustannus on 1000 euroa per neliö ja jos on kolmikerroksinen talo, niin kustannus on 1200 euroa neliötä kohti. Jos vertaillaan vähän Suomeen, niin täällä vastaava kustannus on noin 2000-3000 euroa per neliö, sanoo Kokkonen. – Suomessa asennuksen yksikköhinta on noin 30-35 euroa ja heillä se on 45-50 euroa. Vaikka yksikköhinta asennustyölle on siellä selkeästi korkeampi, niin he pystyvät tekemään työn 2,5 kertaa tehokkaammin. Kokkosen mukaan tämä on mahdollista siksi, että Saksassa on jo vuodesta 1994 asti otettu käyttöön integroivat toimintamallit kaikkien osapuolien kesken. Suomessa puhutaan kilpailuttamisen kulttuurista. Saksassa aliurakoitsijoilla on usein kiinteät kolmen vuoden sopimukset. – Saksassa rakennusporukka oli kuin olympiajoukkue. Työmaalla oli yhtä aikaa noin 100 työmiestä ja yhdessä huoneistossa noin 10 miestä. Suomessa tämä tarkoittaisi nykyisillä toimintamalleilla kaaosta ja kustannukset vaan lähtisivät nousemaan. Mutta he olivat hioneet sitä konseptia jo vuodesta 1994. Vuonna 2004 he pääsivät ensimmäisen kerran viikon läpimenoaikaan. He minimoivat yllätykset kohteissa jo suunnitteluvaiheessa. Hyvänä esimerkkinä olivat hormit. Jos he epäilivät niissä olevan yllätyksiä, niin he purkivat ne kokonaan ja rakensivat uudelleen, Kokkonen mainitsee. – Ja tämä on vain kahden tunnin lentomatkan päässä Suomesta. Ero on ihan pöyristyttävä. Suomessa asumisen kalleudesta puhuminen on yleinen puheenaihe. Kokkosen mukaan mitään konkreettista ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan. – Isot rakennuttajat puhuvat, että se on kaavoittamisesta tai lainsäädännöstä kiinni, mutta ei kuitenkaan oteta kuokkaa kauniiseen käteen, kääritä hihoja ja ruveta tuottavuutta kehittämään. Samaan aikaan teollisuus on kehittänyt tuottavuuttaan 400 prosenttia. Rakennusalalla ei ole tehty oikein mitään. HANKKEET Sami Kokkonen on vakuuttunut integroivan hankemallin soveltuvuudesta myös Suomeen. d
Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above