Esteettömyys on hoidettavissa korjausrakentamisessakin Esteettömyys kytketään arkipäivän keskustelussa usein vain liikuntaesteisyyteen, vaikka rakennuksissa ja kaupunki- ympäristössä voi aiheutua ongelmia lukuisille muillekin. Teksti: Risto Pesonen Liikkumis- ja toimimisesteellisellä tarkoitetaankin henkilöä, jonka kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida on rajoittunut. Näitä pysyvästi vamman, ikääntymisen tai sairauden takia esteellisiä on väestöstämme kymmenes. Ikäihmisten määrän kasvaa vauhdilla ja vähintään 65-vuotiaiden määrä on jo yli miljoonan. Tilapäisesti on aikuisikäisistä jossain vaiheissa esteellinen myös kymmenes, jolloin syy voi olla raskaus ja pienten lasten tai kantamuksien kanssa liikkuminen. Ympäristöministeriön määräykset on kohdistettu pääsääntöisesti uudisrakentamiseen. Ensimmäiset korjausrakentamista koskevat määräykset ohjaavat energiatehokkuutta. Muuten sovelletaan uudisrakentamisen määräyksiä, myös esteettömyyden osalta. Näkemykset esteettömyyden velvoittavuudesta vaihtelevat melkoisesti. Asiantuntijoiden mielestä tulee tarkasti pitää erillään se, mitä voidaan rakennusluvan 36 | KORJAUSRAKENTAMINEN ehtona vaatia, siitä, mitä esteettömyyttä parantavia ratkaisuja voidaan suositella tehtäväksi. KUNTIEN TULKINTAEROT SUURIA Ympäristöministeriön yleislinja korjausrakentamisessa on säästävä. Toimenpiteet tulee tehdä rakennuksen erityispiirteiden ehdoilla, myös esteettömyysasioissa, sekä ottaen huomioon rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Rakennusta ei tulisi repiä kevyin perustein. – Esteettömyysmääräykset ovat osa kansallista säätelyä. EU:n komissiolta ei siitä ole edes uudisrakentamista ohjaavaa direktiiviä. Vuoden parin kuluessa saataneen valmiiksi yhdenvertaisuusdirektiivi, jonka vaikutukset tulevat ulottumaan rakentamiseenkin, kertoo EU-tasoisista rakennusmääräysten reunaehdoista ministeriön elinympäristön ryhmän päällikkö, rakennusneuvos Aila Korpivaara. Uudisrakentamista ohjaavia esteettömyysmääräyksiä tuleekin Korpivaaran näkemyksen mukaan soveltaa harkitusti korjausrakentamisessa. Erot kuntien ratkaisuissa ovat liian suuria. – Eräiden tulkintojen perusteella näyttävät suunnittelijat ja rakennustarkastajat luulevan, että myös korjattaessa on uudisrakentamisen määräyksiä noudatettava pilkuntarkasti. Niiden soveltaminen vaatisi kyllä enemmän ymmärrystä. Suunnittelijoiden ja toteuttajien kannalta rakennusvalvonnan päätösten ennakoitavuus tulee olla parempi. Tilanteeseen on toivoa parannuksesta, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on rakennusvalvonnan päätösten yhtenäistäminen. – Valtioneuvosto on rakennepoliittisessa toimenpideohjelmassaan marraskuussa 2013 päättänyt, että rakennusvalvontatoimi kootaan isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi vuoden 2016 aikana. Ympäristöministeriö valmistelee uudistusta ja asiaan liittyviä lainsäädäntömuutoksia, Korpivaara arvioi kehitystä. Määräysten soveltaminen vaihtelee kunnittain ja näin korjausrakentamisessa ja esteettömyysasioissa, mikä vaikeuttaa ratkaisuiden valintaa. Helsingissä on tämän vuoden alussa rakennuslautakunta hyväksynyt esteettömyysohjeen, joka löytyy rakennusvalvonnan verkkosivuilta. Ohje tarkastelee rakennusten esteettömyyttä kolmella eri tasolla: 1. taso: Ehdottomasti sitovat määräykset, 2. taso: Tapauskohtaista harkintaa sisältävät määräykset ja 3. taso: Suositukset. Sitovuudella tarkoitetaan, että määräysten vähimmäistason tulee lupaa haettaessa täyttyä. Määräyksistä voi hakea poikkeamista. Tapauskohtaisella harkinnalla tarkoitetaan, että määräyksissä on joustoa. Tällöin otetaan kantaa, tulkitaanko joustavia määräyksiä esteettömyyttä edistäen vai jostakin muusta lähtökohdasta. Suosituksilla tarkoitetaan, että niitä noudattamalla on mahdollisuus päästä Ensimmäiset korjausrakentamista koskevat määräykset ohjaavat energiatehokkuutta. TEKNIIKKA d
Korjausrakentaminen | 2014 • 2
To see the actual publication please follow the link above