ELÄVÄ KAUPUNKI
MILTÄ Tampereen läntinen keskusta näyttää
tulevaisuudessa? Kurkistus tähän tarjotaan
läntisen keskustan visiossa.
Läntisessä keskustassa on käynyt kova
kuhina. Ratikkareittiä on valmistettu
ja Hämeenkatua uudistettu. Seuraavia
askeleita tulevaisuuteen alettiin ottaa jo
alkuvuodesta.
– Nyt tehdään töitä alueen viihtyvyyden
ja houkuttelevuuden eteen, kertoo
hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen.
Valmisteilla on läntisen keskustan visiotyö.
Se yhdistää kokonaisuudeksi kaupungin
ja muiden kumppaneiden suunnitelmia
sekä esittää ratkaisuja esille tulleisiin tarpeisiin
Joko tunnet karttapalvelu Oskarin?
8 • TAMPERE-LEHTI 2020
ja uusiin ideoihin. Visiossa katsotaan
vuoteen 2040, joten suunnitelmissa
voidaan tässä kohtaa hieman haaveilla ja
olla idealisteja.
Ehdotuksia läntisen keskustan tulevaisuudesta
ovat päässeet esittämään niin
kiinteistönomistajat, yhdistykset kuin asukkaatkin.
Lopullinen visio esitellään kaikille
tamperelaisille vuoden 2020 lopulla.
Elävä Hämeenpuisto
Yksi keskeinen osa läntistä keskustaa on
Hämeenpuisto, joka on tällä hetkellä niin
sanotusti keskustan raja. Siitonen sanoo,
että tulevaisuudessa sen rooli voisi olla
aluetta
yhdistävä
akseli. Vaikka
keskustan isot
kauppakeskukset ovat itäisellä puolella,
läntisellä puolella Sokoksen ympäristö on
Siitosen mukaan keskeinen osa kehitystyötä.
Sen alueen kiinteistönomistajien visiot
ovat tärkeitä, jotta alue on elävä.
Siitosen mukaan ajattelu pitäisi läntisen
keskustan kaupallisen ytimen osalta
myös hieman kääntää toiseen suuntaan.
– Aluetta ei pitäisi ajatella erillisinä
liiketiloina vaan että meillä on lännessä
ulkoilmakauppakeskus. Useat kivijalkaliikkeet
luovat keskustalle tärkeää tunnelmaa.
Historiallista arvoa
Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja
haasteensa. Läntinen keskusta on vanha
keskusta, jolla on historiallista ja kulttuurista
arvoa. Alueella on myös isoja kulttuurilaitoksia
kuten kaksi kaupungin suurinta
teatteria ja taidemuseo. Alue on kuitenkin
jo varsin tiivis. Läntisessä keskustassa ei
ole isoja alueita, jotka voisi tehdä kokonaan
uusiksi. Täydennysrakentamisen rooli on
merkityksellinen, mutta se on yksityisistä
taloyhtiöistä ja kiinteistönomistajista kiinni.
Siitonen toivoo, että läntisen keskustan
asukkaiden ja työpaikkojen määrää
saataisiin joka tapauksessa lisättyä. Sen
myötä lisääntyvät myös palvelut. Tasapaino
keskustaan sijoittuvien asukkaiden ja
työpaikkojen välillä on myös tärkeä.
Tällä hetkellä isoja työpaikkakeskittymiä
on tulossa radan varteen.
Lännessä Finlayson on jo yksi alue
ja tulevaisuudessa Särkänniemen
alue on toinen.
– Ja miksei Klingendahlin alue voisi
kehittyä omaleimaisena työpaikkakeskittymänä,
Siitonen pohtii.
Keskeisessä roolissa läntisen keskustan
viehätyksessä ovat myös Hämeenpuiston
tapahtumat ja niiden viihtyisyys.
– Tämä on keskustan kehä, jossa autot
kulkevat myös jatkossa. Autoliikennettä ei
olekaan tarkoitus poistaa, mutta melu on
varmaan yksi, mihin voidaan tulevaisuudessa
vaikuttaa.
Kesällä Hämeenpuistoon tuotiin myös
penkkejä, pöytiä ja ruokakojuja.
– Korona-aika toi esiin sen, että laadukkaita
julkisia ulkotiloja tarvitaan erityisesti
keskustassa, jossa asunnot ovat pieniä.
Hankekehityspäällikkö
Mikko Siitonen
kertoo, että Hämeenpuiston
rooli on tulevaisuudessa
olla läntistä keskustaa
yhdistävä akseli.
Elävä läntinen
keskusta
TAMPEREEN kaupunki tarjoaa erilaisia
karttoja, 3D-malleja ja paikkatietoaineistoja
niin ammattilaisille kuin kuntalaisille.
Osoitteessa kartat.tampere.fi on kaikkien
kuntalaisten tarkasteltavissa muun muassa
karttoja, joissa pääsee kurkistamaan
nykyhetkeen, menneeseen ja tulevaan.
Karttatasoja on palvelussa satoja: asemakaava,
koulut, päiväkodit, terveyskeskukset,
ilmakuvat, bussilinjat ja raitiotien
tulevat reitit. Lisäksi tarjolla on reaaliaikaisia
tietoja: aurauskaluston liikkeet, liukkaudentorjunta
ja liikennetilanne.
Uusimpana palvelussa on 3D-kaupunkimallit.
Viime keväänä koko kantakaupungin
alueelta tehtiin ilmakuvaus
lentokoneella. Lisäksi Tampereen Infra
Oy tekee pienemmistä alueista ilmakuvauksia
dronella. Kuvauksien perusteella
kaupungista tuotetaan muun muassa
suunnittelua varten 3D-malleja.
– Ilmakuvausten ja laserkeilausten
avulla voidaan tuottaa kaupungista fotorealistinen
3D-kaupunkimalli. Kaupunkia
voi katsella mistä lintuperspektiivikulmasta
hyvänsä, kertoo Tampereen Infra Oy:n
paikkatietopalveluiden yksikön päällikkö
Olavi Ujanen.
Tavoitteena on, että karttapalvelussa
olisi aina tuoreinta tietoa. Karttapalvelussa
pääsee kuitenkin kurkistamaan myös
menneeseen. Palvelussa on vanhoja ilmakuvia
aina 1940-luvulta lähtien.
– Esimerkiksi vuoden 1946 ilmakuvan
päälle voidaan ladata nykyistä karttatietoa.
Näin huomataan, että kun puhutaan
nykyisestä Näsijärven täyttämiseen liittyvistä
suunnitelmista, se on aika pientä verrattuna
siihen, miten alueita on täytetty
vuosikymmenien aikana esimerkiksi Ranta
Tampellassa ja Santalahdessa, Ujanen
sanoo.
Karttapalvelu Oskari hyödyntää kaupungin
omien tietojen lisäksi muun muassa
Maanmittauslaitoksen, Tilastokeskuksen,
Museoviraston, Suomen ympäristökeskuksen
ja Geologian tutkimuskeskuksen
tietoja.
Palvelu tarjoaa runsaasti hyötyjä yhdyskuntasuunnittelun
ja rakentamisen
ammattilaisille. Tampereen kaupungin
tietomallikoordinaattori Rodrigo Coloma
kertoo, että kaupungilla on vastikään luotu
uusi palvelu, joka helpottaa suunnittelun
lähtöaineistojen hyödyntämistä. Tampereen
Infra Oy kasaa tilauksesta lähtötietopaketin
ja vie sen tiettyyn paikkaan.
Suunnittelun lähtötietopaketti
voi sisältää
esimerkiksi laserkeilaukset, johtotiedot
ja maaperään liittyvät tiedot.
– Ennen toimittiin siten, että joku tietää
jonkun, joka tietää mistä data löytyy.
Palvelu helpottaa meidän työtä, Coloma
sanoo.
Tampereen kaupunki kannattaa avointa
dataa ja sitä on karttapalvelu Oskarissakin
paljon tarjolla.
3D-mallissa
voi tutkailla fotorealistista
Tamperetta.
/
/
/