Teksti ja kuva: Outi Kokko-Ropponen
Kuinka oppi tarttuu?
Oppimistilanne on suuri mahdollisuus, jonka lopputulokseen vaikuttavat arvot, eleet,
katseet ja ihmisten kohtaaminen. Parhaimmillaan se sytyttää kirkkaan kipinän uuteen
tiedonjanoon.
Uimaliiton kouluttajat kokoontuivat marraskuussa ja ottivat
itse tuntumaa oppijan rooliin. Mukana oli ohjaajien,
valmentajien ja tuomareiden kouluttajia. Yhteisen teeman
äärellä kokeiltiin, jaettiin sekä ideoitiin uusia menetelmiä.
Tunnistettiin osaamista, ja pohdittiin missä halutaan kehittyä.
Yhteisöpedagogi Sanna Laine johdatteli osallistujat pohtimaan
mitä on kunkin oman alueensa koulutuksessa tarkoitus
kehittää ja oppia, mitä osaamista tarvitaan omassa tehtävässä ja
mitkä ovat tulevaisuuden osaamistarpeet?
Kouluttajan omia vahvuuksia etsittiin aarteenmetsästyksen
avulla, koottiin oman osaamisen palapeliä sekä pohdittiin koulutuksen
vaikuttavuutta. Yksi tapa jäsentää ja arvioida koulutuksen
vaikuttavuutta ovat Kirkpatrickin portaat. Vuonna 1959 esitelty
malli toimii edelleen hyvin. Kirkpatrickin neljän askelman
mukaan voidaan kysyä; millaisia vaikutelmia koulutuksella
saatiin aikaan, mitä koulutuksessa opittiin, mitä koulutuksesta
siirrettiin toimintaan, ja mitä vaikutuksia koulutuksella oli?
Kokeneet kouluttajat ovat hereillä jo koulutuksen aikana,
ja pyrkivät löytämään erilaisia keinoja oppimisen varmistamiseksi.
Koulutuksen päätteeksi arvioidaan omaa aktiivisuutta,
mikä auttoi oppimaan sekä millaisia uusia ajatuksia aikoo viedä
omaan toimintaansa. Tämä ei välttämättä vielä kerro todellisia
tuloksia, mutta toivottavasti on herännyt kiinnostus ja halu
oppia lisää. Tässä onkin seuroille haaste, miten hankittu tieto ja
taito siirtyvät oikeasti käytäntöön ja mikä muuttuu? Mikä tekee
muutoksen mahdolliseksi?
Uimaseuroissa toimii noin 2000 ohjaajaa ja valmentajaa.
Uusien tekijöiden mukaan löytäminen ja osaamisen lisäämisen
mahdollistaminen nähdään seuroissa yhtenä tärkeimmistä tehosaAminen
46 04.2017
tävistä ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Seuran yhteiset
valmentajatapaamiset, omat sisäiset koulutukset sekä tilauskoulutukset
ovat lisääntyneet.
Uimaseura ohjaajan ja valmentajan tukena
– Seuramentor-projekti vahvisti käsitystäni, että tarvitaan lisää
keinoja aloittavan ohjaajan tai valmentajan tueksi. Viikonlopun
tai kahden koulutus ei yksin riitä. Perustiedon ja -taidon lisäksi
toivottavasti syttyy innostus ja halu kehittyä, toteaa taso 1:n
valmentajakouluttaja Salli Schreck.
– Yhtenä todella tärkeänä tekijänä näen, että myös seuran
vastuuvalmentajalla on tässä oma merkittävä roolinsa. Miten
hän voi omalta osaltaan olla tukemassa ja auttamassa aloittavaa
valmentajaa, joka tulee koulutuksesta mahdollisesti aivan
uusien ajatusten kanssa. Voisimme kokeilla tähän jotain uutta
seuraavan taso 1-valmentajakoulutuksen kanssa, ideoi Salli.
Ilo, arvostus ja halu olla paras ovat Uimaliiton arvot.
– Kaiken vuorovaikutuksen lähtökohtana ovat arvot, miten
suhtaudut ihmiseen, millaisia sanoja käytät ja miten itse
toimit. Kun mokaamisen salliva ilmapiiri on luotu, oppiminen
tapahtuu kuin itsestään, kertoo uinnin tuomarikouluttaja Matti
Alpola ja jatkaa:
– Oikeastihan oppiminen tapahtuu itse siellä toiminnassa eli
altaalla kisoissa.
Tekniikkarallin äiti ja kouluttaja Riikka Nordström näkee
yhteiset tapaamiset ja keskustelut avartavina.
– Eri sisältöalueen kouluttajien yhteiset keskustelut ovat
tärkeitä. Saadaan lisää tietoa ja opitaan toinen toisiltamme.
Yhdessä tekeminen ja suunnittelu innostaa. n