02.2017 43 Harrasteliikunta uiMaseurassa TeksTi: eerika laalo-HäikiÖ, ouTi kokko-roPPoNeN suoMen uiMaliitto on Mukana Sports Club for Health EUhankkeessa. Hanke käynnistyi talvella 2015 ja loppuseminaari pidetään huhtikuun lopulla. Uimaliiton tekemä työ on esimerkkinä EU-tasolla siitä, miten lajiliitto ja sen jäsenseurat voivat kehittää terveyttä edistävää liikuntaa urheiluseurassa. Uimaliiton päivitetyn strategian mukaisesti yhtenä tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä monipuolistaa ja vahvistaa uimaseurojen harrastetoimintaa ja samalla saada lisää harrastajia seuroihin eri ikäluokista. EU-hankkeen aikana on kehitetty käytännön läheisiä työkaluja seuroille harrastetoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. – Olemme nyt ensimmäisessä vaiheessa tehneet valmiin nykytilan arviointiin keskittyvän kyselyn, jonka seura voi helposti jakaa omille kohderyhmilleen. Kyselyn pohjalta saadaan tietoa siitä mikä nykyisessä harrastetoiminnassa toimii ja mille kohderyhmille olisi tarve lisätä uutta tai kehittää nykyistä toimintaa. Tavoitteenamme on, että Uimaliiton jäsenseuroista 50 prosenttia tekisi arviointikyselyn vuoteen 2020 mennessä. Sitten jokainen seura voi pohtia millaisia toimenpiteitä palautteen pohjalta kannattaa tehdä. Näiden toimenpiteiden pohjaksi on viimeistelyä vaille valmiina EU-hankkeen pohjalta tehty työkirja kehittämisen tueksi, kertoo toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö. Tutkittua tietoa työn tueksi EU-hankkeen materiaalit pohjautuvat tutkittuun tietoon. Terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta on tärkeää, että seurojen tietoisuus liikunnasta ja terveydestä lisääntyvät. Uimaliiton tavoitteena onkin, että niin kansalliset liikuntasuositukset kuin vesiliikunnan terveysvaikutukset ovat seuratoimijoiden tiedossa ja kehitystyön pohjalla. On myös hyvä tiedostaa, ettei seurassa liikkuminen ole tae siitä, että harrastajat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. – Yhtenä tavoitteenamme harrasteliikunnan kehittämisessä on tietoisuuden lisääminen liikunnan ja urheilun terveysvaikutuksista. Yhtä tärkeää on, että jokainen seurassa pidetty harjoitus tai ohjauskerta innostaa lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä liikkumaan omatoimisesti myös seuratoiminnan ulkopuolella. Siihen meidän tulee löytää yhteisiä toimintamalleja seurojen kanssa, sanoo koulutusvastaava Outi Kokko- Ropponen. Uimaliiton valmistelema materiaali perustuu EU-hankkeen linjauksiin. Harrasteliikunnan kehittämisen työkirjassa on neljä kehitysvaihetta, joiden avulla voidaan systemaattisesti toteuttaa kehityshanke seurassa. Samalla otetaan huomioon jatkuvan arvioinnin periaate. – Nykytilan arvioinnista siirrytään suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheisiin. Jokainen seura voi lähteä omalla tavallaan toteuttamaan kehitystyötä; se voi olla nykyisen toiminnan ja sisältöjen viilausta, joku voi päättää perustaa uuden ryhmän ja taas toinen järjestää vaikkapa vanhemmille aiheesta luennon. On hyvä muistaa, että jo nykyinen seuratoiminta edistää terveyttä ja elinvoimaa. Aiheen nostaminen esimerkiksi seuran viestinnässä kannattaa tehdä joka tapauksessa, Kokko- Ropponen jatkaa. Uimaliiton strategian tavoitteena on saada kymmenen prosenttia lisää harrastajia ja viisitoista prosenttia enemmän lisenssiurheilijoita vuoteen 2020 mennessä. Seurakyselyn mukaan luvut ovat lievässä nousussa. Haasteellisin kohderyhmä on nuoret. – Haasteena meillä on nuorten pitäminen mukana seuratoiminnassa. Kun kilpaurheilun polku on käyty läpi, on harvoin tarjolla sellaista toimintaa joka saisi pidettyä harrastajan seurassa. Meidän pitäisi saada paremmin nuoret mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan toimintaa, muistuttaa Laalo-Häikiö. Liikkeen lisääjän rooli tunnistetaan Seurakyselyn mukaan uimaseurat tunnistavat hyvin roolinsa liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. Tällä hetkellä noin puolet uimaseuroista toteuttaa toimenpiteitä myös omatoimisen liikunnan lisäämiseksi. Toimenpiteinä mainittiin muun muassa kannustaminen ja opastaminen monipuoliseen omatoimiseen liikkumiseen, vanhempien liikunnan mahdollistaminen sekä yhteiset liikuntahetket ja -tuokiot koko perheelle. Seurat tarjosivat myös ohjeita ja tietoa aiheesta omilla verkkosivuillaan, järjestivät erilaisia tempauksia, haasteita ja liikuntatapahtumia. – Mikäli seuralla on kirjattu strategia tai pitkän tähtäimen suunnitelma olemassa, sisältyy siihen lähes puolella kirjaus liikunnallisen elämäntavan edistämisestä. Noin 20 prosenttia on parhaillaan päivittämässä strategiaansa ja siihen tullaan ottamaan mukaan liikkeen lisääminen. Nämä ovat tärkeitä lukuja, kun seuraamme koko Uimaliiton strategian toteutumista. Samalla toteutamme valtakunnallisia ministeriöiden kirjaamia tavoitteita liikunnan lisäämisessä, toiminnanjohtaja Laalo- Häikiö kertoo. Seurakyselyyn vastanneista seuroista lähes kahdella kolmasosalla on tavoitteena lisätä tai vahvistaa harrasteliikuntamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Haasteita toki kehitystyössä on, joista suurimpina allastilat ja henkilöresurssit. – Useat seurat pohtivat monipuolistavansa ja laajentavansa toimintaa altaiden ulkopuolelle juuri harrasteliikunnan lisäämiseksi. Erilaisia yhteistyökokeiluja muiden seurojen kanssa on käynnistetty. Samoin lasten, nuorten ja aikuisten harrasteryhmiä ollaan lisäämässä useassa seurassa. Ja on hyvä muistaa, että harrastetoimintaa on monissa seuroissa jo usealle eri liikkujaryhmälle. Hyvien toimintamallien jakaminen seurojen kesken on tärkeää, muistuttaa Outi. n Harrasteliikunnan nykytilan arviointikyselyn linkki on vapaasti käytössä Pisaran ”Seuroille”-valikon alla. Kyselyn aikataulusta ja tulosten toimittamisesta on hyvä sopia ennakkoon. Ota yhteys Outi Kokko-Ropposeen, outi.kokko-ropponen@uimaliitto.fi , puh 044 5490 346. Harrasteliikunnan kehittäminen käyntiin helposti
Uinti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above